Vuoden 2015 GEM:n Suomen maaraportin mukaan yrittäjyyspotentiaali on Suomessa varsin korkealla tasolla, sillä lähes puolet (49 %) aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään. Luku on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta kuitenkin selvästi alempi kuin esimerkiksi Ruotsissa (70 %). Sen sijaan puutteita on nähty niissä taidoissa, mitä yrityksen perustaminen ja johtaminen tarvitsee. Tässä suhteessa EU28-maiden vertailussa Suomen sijoitus on häntäpäässä. OECD:n vuoden 2013 raportin perusteella lähes 90 prosenttia aikuisväestöstä koki, että yrittäjyyskoulutusta on saatavilla riittävästi. Etlan tutkimuksen mukaan yritysten perustamiseen liittyviä esteitä, hidasteita tai ongelmia oli kokenut noin puolet aloittaneista yrittäjistä.

Miten myydä yrittäjämäisesti työpanostaan, haistella markkinoita ja kokeilla tuotetta, ilman yrittäjyyteen liittyvää riskiä ja byrokratiaa?

Vuodesta 2019 Virossa luonnollinen henkilö on voinut avata yrittäjä-tilin (ettevõtluskonto), ilman että yrittäjätilin avaava henkilö ilmoittautuu yrittäjäksi tai pitää kirjaa tuloista tai kuluista. Tilejä on avattu jo 1200. Tili on maksuton palvelu. Yrittäjätoiminnasta saadut tulot maksetaan tälle tilille ja pankki tilittää tuloista suoraan 20 % verottajalle. Se vastaa palkansaajan tasaveroprosenttia, joka on Virossa 20 %. Mitään muita veroja tai maksuja kuten arvonlisäveroa tai sosiaaliveroa ei peritä. Minkäänlaista kirjanpitoa tai raportointia ei tarvitse tehdä. Kevytyrittäjyystoimintaa voi harjoittaa korkeintaan 25 000 €:lla vuodessa ja siitä kertyy rajoitetusti sosiaalietuuksia. Näin ollen yritäjätiliä käyttävän henkilön ei tarvitse toimittaa raportteja eikä kuluttaa aikaa ja rahaa kirjanpitoon. Kaikki tapahtuu automaattisesti yrittäjätilin kautta. Tili soveltuu erityisesti palvelun myyntiin. Esimerkiksi rakennus, remontointi, alustatalouden työntekijät, lastenhoito, siivouspalvelu, ompelu, korjaus tai rakennustyöt, joihin ei liity suuria liiketoimintakustannuksia. Tämä lisää työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta. Virossa yrittäjätili-sopimus solmitaan LHV Pankin kanssa. LHV Pank tarjoaa myös maksupäätteitä yrittäjätilien haltijoille, kortilla maksettaessa. Maksupääte antaa kuitin, johon tavaroiden nimi voidaan lisätä.

Tähän voi joku miettiä, että onhan meillä kevytyrittäjyyspalveluita markkinoilla tarjolla ja miksi valtion pitäisi lähteä tilitoimistoksi?

Nykyisin markkinoilla myydään kahdenlaisia palveluita. Esim. Ukko.fi myy palvelua, jossa työpanostaan yrittäjämäisesti myyvän ei tarvitse Y-tunnusta. Ongelmana on se, että ei pääse nauttimaan yrittäjävähennyksestä 5 % tai alv-huojennuksesta jopa 24 %, etkä pääse nauttimaan yrittäjien starttirahasta, joka on noin työmarkkinatuen suuruinen. Myöskään Ukko.fi palvelun perimä laskutuspalkkio ei ole aivan ilmainen.

OP-kevytyrittäjäpalveluissa Y-tunnus perustetaan ja juridisesti muututaan palkansaajasta yrittäjäksi. Se voi olla liian suuri riski monelle. TE-toimiston logiikka menee siten, että päätoiminen yrittäjä ei ehdi hakea päätoimisesti töitä, joten ei ole oikeutettu palkansaajan työttömyysturvaan. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on vain toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto. Näin ollen yrityksensä töihin paneutuvalta, kassavirtaa saamattomalta yrittäjältä voi työttömyysetuus päättyä hyvin nopeasti.

Työttömyysetuudet ovat palkansaajalla kohtuullisella tasolla verrattuna päätoimiseen mutta tulottomaan yrittäjään. Jos olet päätoiminen yrittäjä, ei sinulla ole oikeutta palkansaajan työttömyysetuuteen, vaikka olisit työttömäksi jääneenä palkansaajana oikeutettu ansiosidonnaiseen 400 päivään. Työmarkkinatuki on myös vain palkansaajille. Tämä voi olla ongelma tilanteessa, jossa yrittäjyyttä aloitellaan palkansaajana tai työttömänä ex-palkansaajana. Yrittäjän sosiaaliturva hoidetaan YEL-vakuutuksen kautta. YEL-vakuutuksen alaraja on 7 958,99 euroa, mikä pitäisi ainakin pystyä tienaamaan ennen palkansaajan statukselta hyppäämistä. ­­Kassavirtaa pitäisi olla sen verta että YEL-vakuutuksen voi maksaa.

Työpanoksen myymisessä yrittäjämäisesti on kyse siitä, että tehdään toimeksiantosopimus sen toimijan kanssa, joka haluaa ostaa palvelua. Lisäksi toimeksiantosopimuksesta laskutetaan ostajaa ja toivotaan hartaasti tuotteen ostajan maksavan laskun. Loppu on enemmän tai vähemmän yhteiskunnan velvoittamaa byrokraattista työtä. Jos kerran yhteiskunta vaatii tiettyjä toimenpiteitä, kuten eikö se voisi tänä digiaikana tarjota työkalut sen hallinnointiin ja tilityksiin. Siten ainakin harmaatalous vähenisi. Tämä byrokraattinen työ tulisi siirtää yhteiskunnan hoidettavaksi yrittäjätilin avulla, eikä kuormittaa ulkopuolisen laskutuspalvelun palvelumaksuilla aloittelevaa yrittäjää.

Virossa on tehty monia helpotuksia pienyrittäjyyden tukemiseen. Vuoden 2018 alusta arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi 16 000 €:sta 40 000 €:oon. Virossa yrittäjätiliä käytettäessä veroaste on 20 % yrittäjätilille saadusta summasta. Jos vuositulot ylittävät 25 000 euroa, niiden ylittävään määrään sovelletaan 40 prosentin verokantaa. Jos yrittäjätilille saatu summa ylittää 40 000 euroa kalenterivuonna, yrittäjätiliä ei voida käyttää. Virossa on viime kesänä käyty keskustelua yrittäjätilin haltijan oikeuksista. Yrittäjätilin käyttäjä maksaa sosiaaliveroa, tuloveroa ja eläkemaksuja jokaiselta kuukaudelta, kun saa tuloa yritystililleen. Vastineeksi hän saa valtiolta sairaus- ja eläkevakuutuksen sekä vanhempainetuuden. Tämä kaikki sisältyy yrittäjätilin 20 % veroon saaduista tuloista. Työttömyysturvan kanssa on sen sijaan kehittämistä. Oikeuskansleri onkin vaatinut lakimuutosta, jossa tilin hallitseminen ei olisi este työttömyyskorvauksen saamiselle.

Yrittäjätili ei sovellu suuren toiminnan pyörittämiseen. Jos liikevaihtoa alkaa olla 100 000 € tai 150 000 € niin on selvää että tilitoimisto pitää hankkia kahdenkertaisen kirjanpidon, vähennyksien, taseen hallintaan ja poistojen miettimiseen.

Digitalisaatio etenee valtionhallinnossa. Reaaliaikatalouden visio, Vero.fi, palkka.fi, tulorekisteri, ekuitti ovat hankkeita, jotka säästävät yritysten aikaa hallinnolta. E-kuitti hanke on sellainen missä kaikki kuitit menee tulevaisuudessa alv-tilityksieen automaattisesti valtionhallinnon kautta.Palkka.fi laskee palkat työntekijälle sivukuluineen. Palvelu hoitaa puolestasi ilmoitukset ja muodostaa maksut työeläkeyhtiöihin, Työllisyysrahastolle ja Verohallintoon. Tulorekisteriin pitää taas hoitaa palkkasummat.

Suomen hallituksen painopistealueena on reaaliaikatalouden kehittäminen. Reaaliaikataloudella tarkoitetaan talousjärjestelmää, jossa taloustiedot, kuten laskut, kuitit, raportit ja verojen maksutiedot, kulkevat digitaalisesti parhaimmillaan reaaliajassa eri toimijoiden järjestelmien välillä. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myyjien ja ostajien, niin yksityisen kuin julkisen sektorin – ensin Suomessa ja sitten myös laajemmin koko EU:n alueella – järjestelmät pelaamaan saumattomasti yhteen, jolloin tiedon käsittely ja liikkuminen taholta toiselle voi tapahtua automaattisesti. Reaaliaikatalous ei saa tuoda lisää yrittäjille velvoitteita tai pakollisia ostettavia palveluita vaan vähentää niitä.

Suurin osa (93 %) kaikista Suomen yrityksistä on mikroyrityksiä, eli 1–9 hengen yrityksiä. Yrittäjistä 65 prosenttia työllistää vain itsensä. Itsensätyöllistäjiä on Suomessa yli 150 000. Erityisesti itsensätyöllistäjille yrittäjätili voi olla merkittävä mahdollisuus. Yrittäjätilistä voidaan hankkia kokemuksia Virosta ja ottaa se käyttöön Suomen lainsäädäntöön ja järjestelmiin muokattuna.

Härmälä ym. 2017, 13.

Kotiranta, A., Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2016)

2 kommenttia

  1. No nyt tuli sellainen avaus, että oksat pois !
    Tämähän olisi loistavaa !
    Heti meille kanssa !

  2. Vaikuttaa erittäin järkevältä lainsäädännöltä tuo Viron käytäntö. Suomessa on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli lähes 50v pienyrittämisen tukemisesta. Tekoja on ollut todella vähän, hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Syitä on tässä turha ruveta analysoimaan, ne jokainen Suomen politiikkaa pitempään seurannut ymmärtää.
    Toivotaan että saataisiin mahdolllisimman pian Suomeen todellinen yhteiskunnallinen/poliittinen tahtotila, jossa Viron kaltaiset uudistukset olisivat oikeasti mahdolisia.
    Nykymenolla mikään ei muutu, ja nykyinen hallitus vie maata kohti lopullista katastrofia.
    Itse olen julkisen sektorin palveluksessa, mutta nuorempana vakavasti harkitsin ja suunnittelin yrittämistä, mutta ilman rikkaita vanhempia/suurta perintöä/armotonta velkaa se ei olisi ainakaan niillä aloilla onnistunut, joihin olisi itsellä ollut kykyjä.

    Ps.Lukekaa taannoinen Kyösti Kakkosen artikkeli Itä-Savosta, oli veret seisauttavaa tosiasiaa Suomen yrittämisen ja muunkin menon tilasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *