Torstaina 10.10. eduskunnan kyselytunnilla sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ilmoitti, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tullaan myöntämään työskentelylupia. Vastauksessaan ministeri viittasi hallitusohjelman kirjaukseen. Sitä ennen vilkkaassa maahanmuuttokeskustelussa oli erotettu työskentelylupien perusteella tapahtuva työperäinen maahanmuutto eri asiaksi kuin turvapaikkamenettelyn kautta tapahtuva oleskelulupien myöntäminen. Ministeri kertoi torstaina myös, että työlupahakumenettely tullaan erottamaan Migrin alaisuudesta työvoimaministeriön alaisuuteen. Tällä halutaan nopeuttaa työlupakäytäntöä nopeammaksi.

Onko se näin helppoa?

Hetkinen SEIS, huomasitko?
 ”Kielteisin turvapaikkapäätöksen saaneille tullaan myöntämään työntekijän oleskelulupia??”

Tämähän on “tervetuloa Suomeen” -kutsu kaikille ympäri maailmaa. Sekä turvapaikkamenettely, että työlupamenettely menettävät täysin merkityksen yhdessä lauseessa. Turvapaikkamenettelyssä Migrin tekemät tutkinnat ja Hallinto-oikeuksien käsittelyt mitätöidään. Lisäksi tuhansien kotimaastaan käsin Suomesta työlupaa hakeneiden ohitse halutaan luodaan ”vihreä ohituskaista- kuukaudessa töihinkö?”.

Tämän pitää olla selvää, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee palauttaa. Kun kielteisen päätöksen valitusaika on kulunut loppuun, se tarkoittaa, ettei hakijalla ole oikeutta olla Suomessa. Sellainen henkilö, jolla ei ole oikeutta olla Suomessa, on lyhyesti ilmaistuna laittomasti maassamme.

Kun henkilö hakee Suomesta turvapaikkaa, on hänellä myös oikeus työskennellä Suomessa turvapaikkaprosessinsa aikana. Oikeus alkaa hakijan oltua maassa 3 kuukautta, jos hän on esittänyt passin tai muun voimassaolevan matkustusasiakirjan viranomaiselle. Jos ei, niin työnteko-oikeus alkaa oltuaan maassa 6 kk. Rikollinen toiminta estää ja peruuttaa työskentelyoikeuden.

Avaan asiaa käytännön kokemuksen kautta. Avustin erästä turvapaikanhakijaa. Osallistuin hänen suomen kielen opetukseen ja perehdytyskoulutukseen, jossa oikeasti tehtiin erilaisia työtehtäviä. Turvapaikanhakija sai ensin vähän työtä. Lopulta hänellä oli työtehtäviä jo viitenä päivänä viikossa. Siinä sivussa olimme laatineet valituksen hallinto-oikeuteen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Päätimme hakea myös saman aikaisesti työntekijän oleskelulupaa, koska meillä oli osoittaa työtehtävien perusteella työpaikka.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto pyysi työlupahakemukseen lisäperusteluja, mainiten “Suomessa toimivien työnantajien edellytetään ottavan huomioon työmarkkinoilla (Suomi ja EU-ETA-alue) jo olevan työvoiman mahdollisuudet työllistyä (Ulkl 70§ ja 73 §)”. Haku avoimeen työpaikkaan olisi pitänyt kohdentaa Suomeen ja EU-sekä ETA-alueille. Työnantaja joutui tekemään työvoimaviranomaiselle omat selvittelynsä, miksi oli ottanut henkilön työtehtävään ohi tarjonnassa olevan työvoiman. Työnantaja saikin melko nopeasti avoimeksi ilmoittamaansa tehtävään lukuisasti hakemuksia, TE-palvelujen toimesta paikallisille ihmisille osoittamana. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoitti myös, että työlupakäytäntö tarkoittaa menettelyä, jossa oleskelulupaa työntekemisen perusteella haetaan ennen maahan tuloa.

Työvoimaviranomainen antoi Migrille työlupahakemukseemme osapäätöksen, ettei työlupaa tule myöntää, koska Suomesta ja ETA-alueelta on tehtävään sopivia työttömiä työnhakijoita, ”eikä saa estää työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymistä. Työnantajan edellytetään ensisijaisesti rekrytoivan työvoimaa Suomen sekä EU- ja ETA-alueen työmarkkinoilta.” Suomessa oli työttömiä silloin 234 000, nyt elokuussa työttömiä oli 170 000. Koko EU- ja ETA -alueella rutkasti enemmän.

Migri ei anna työlupapäätöksiä vastoin työvoimaviranomaisen osapäätöksiä. Migrin ilmoitti päätöksessään, ettei oleskelulupaa työnteon perusteella myönnetä. Lisäksi, ”hakija tulee käännyttää, ja hakija määrättiin poistumaan maasta 30 päivän aikana vapaaehtoisesti”. Se siis työlupamenettelystä. Se on työvoimaviranomaisen hallinnonalaa.
Hakija oli Suomessa ilman laillista oikeutusta työvoiman käyttämisen suhteen, vaikka oli laillisesti turvapaikkamenettelyssä.

Palanen turvapaikkamenettelystä saman henkilön osalta: hallinto-oikeus kumosi valituksen johdosta turvapaikkapäätöksen ja hakijalle myönnettiin määräaikainen oleskelupa. Tällä ei ollut mitään tekemistä työluvan kanssa.

Kuinka sitten nyt ministeri Ohisalo? Kun hakija saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, oikeudet maassa olemiseen yksinkertaisesti loppuvat. Samalla päättyy työntekemiseen oikeus. Kuinka voidaan edes olettaa, että työvoimaviranomainen jatkossa ohittaa omat EU- ja ETA-alueen työvoimankäytön käyttämisestä annetut periaatteensa? Olisin luullut, että pääministeri Antti Rinne, entisenä AY-toimijana olisi ymmärtänyt, ettei tuollaista linjausta voida edes kirjata, saati tuoda keskusteluunkaan.
Hallituksella on nyt palikat täysin sekaisin, ja arvelen työministeri Harakan joutuvan melkoisiin ongelmiin hallituksen linjausten kanssa omassa virastossaan. Virkamiehet eivät voi toimia lakia vastoin.

Tällä menolla budjetti tulee olemaan kaksinkertaisesti alijäämäinen siitä, mitä se nyt on. Maassamme tulee ennen pitkää olemaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Ilman Turkin käynnistämiä solidaarisuutta kuuluttavilla toimenpiteilläkin.

Ministeri Maria Ohisalo on hyvä ihminen. Hän ei halua jättää ketään kuolemaan Välimereen. Mutta me suomalaiset joudumme priorisoimaan asioita. Kukaan ei halua Turkin sotaakaan. Eikä sitä, että Afrikassa kuolee nälkään miljoonia lapsia. Mutta me Kristillisdemokraatit haluamme ennalta ehkäistä, ettei Välimeren suuntaan ihmissalakuljettajien reittiliikenteeseen kannata haikaillakaan.

Rauno Taskinen, vieraileva kirjoittaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *