Eilinen budjettiesitys oli karmaisevaa luettavaa. Budjetti tulee olemaan lähes 11 miljardia alijäämäinen. Kun Matti Vanhanen esitteli VM:n budjettiehdotusta elokuussa, se oli 7 miljardia euroa alijäämäinen. Hän kertoi esityksen yhteydessä oman missionsa: “Projektini on saada velkaantuminen hallintaan“. Näistä sanoista valtion menot paisuivat kuukaudessa neljä miljardia euroa. Mistä 4 miljardia lisää? Kuulemma kuntia tuetaan lisää Koronan vuoksi. Selitys ei minua vakuuta. Eikö alkuperäisessä budjetissa sitten huomioitu lainkaan kuntia tai Koronaa? Velka-viisikko on jättänyt Vanhasen kynnysmatoksi ja pyyhkinyt esityksellä kengänpohjansa.

Vielä ennen Keskustan puoluekokousta Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen väläytti hallituksen jättämistä, jos talous­politiikka ei ole uskottavaa. “Jos ei pystytä luomaan uskottavaa polkua siinä, että velkaantuminen ja syöksykierre, missä Suomi on, päättyy, niin ei koko hallituksella ole enää onnistumisen mahdollisuuksia”, Honkonen sanoi IS:n puheenjohtaja­tentissä. Työministeri Haatainen linjasi, että Hallituksen piti saada 30 000 päätösperusteista työpaikkaa tässä budjettiriihessä.

Keskusta valitsi johtajansa ja budjettiriihi johti valtavaan velkaantumiseen, mutta mitä kävi päätösperusteisille työpaikoille? Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko twiittasi, että budjettiriihessä tehdyillä päätöksillä tavoitellaan ”työllisyyden nostamista 31 000-36 000 uudella työllisellä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.” Siis vuoteen 2029 mennessä! Lienee historian ensimmäinen hallitus, joka siirtää työllisyystoimia oman vaalikautensa lisäksi seuraavan vaalikauden ylitse ja asettaa vuonna 2027 aloittavalle hallitukselle tehtäviä. Miksei samalla linjata 2080-luvulle?

Katsotaan toimenpiteitä tarkemmin. Ensiksi hallitus lähtee kisaan takamatkalta. Hallitus omilla toimillaan vähensi 6 000 työpaikkaa Suomesta. Niihin kuuluivat aktiivimalli purkaminen, tukien nostot. Tämän lisäksi polttoaineiden koventunut verotus oli yksi syy Kaipolan tehtaan ulosliputtamiseen UPM:n johdon mukaan. Sama kohtalo voi koskea Naantalin jalostamoa. Turve polttoaineena ajetaan alas. Toimittaja Haapala twiittasikin, että ”kuulemma Venäjän turve- ja metsäteollisuus on hyvin tyytyväinen Suomen budjettiriihen päätöksiin.” Kattilassa palaa sitten suomalainen puuhake tai venäläinen turve. Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen kertookin, että “Kausivaihtelut huomioon ottaen turvealalta tulee 2 000-4 000 työtöntä”. Näistä tulee Suomen työllisyyteen iso miinus. Lähtöruutu on siirtynyt jo valmiiksi taaksepäin, eli ainakin noin -10 000 työpaikkaa.

  • Oppivelvollisuuden nosto + 1600
  • Palkkatuen uudistus + 500 – 1000
  • Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 2500 – 3600  
  • Aktiivimalli 2 + 9600 -10 000

Oppivelvollisuuden nosto. Maksaa 150 miljoonaa euroa.  Hanke perustuu siihen olettamaan, että peruskoulussa on vähän poissaoloja ja jos sen saisi siirrettyä mekaanisesti koskemaan toisen asteen koulutusta niin yhä useampi opiskelisi ammatin itselleen.

Opetusala ei ole yhtä mieltä asiasta. ”Ei kannettu opiskelija koulussa pysy”, lausui ammatillisen erityisopetuksen emeritusrehtori Markku Aunola. Sivistystyönantajien Hanna Koivula kritisoi hankkeeseen käytettyä rahamäärää: ”Oppivelvollisuuden laajentamiseen suunnitellulla euromäärällä saisi palkattua jokaiselle syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle henkilökohtaisen ohjaajan tai muun tukihenkilön jo esiopetuksesta lähtien. Silloin olisimme varmasti ehkäisemässä tulevien vuosien haasteita.”

Palkkatuen uudistus. Kustannuksista ei tietoa. 100 – 200 miljoonan tietämillä. Palkkatuki on ollut ministeri Rinteen ja Harakan lempilapsi, jonka piti hallitusohjelman mukaan tuoda jopa 20 000 työllistä. Harakka arvioi että palkkatuen uudistaminen voi ratkaista Suomen työllisyystavoitteen. Toisin kävi. Uusin arvio lupaa vain 500 tai tuhat työpaikkaa. PT:n tutkija Hannu Karhunen toteaa, että palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat ”kooltaan pieniä” ja niiden kustannustehokkuutta on vaikea arvioida.”Palkkatuen käytön laajentamisella voidaan todennäköisesti vaikuttaa tilastoitujen työttömien määrään tilapäisesti, mutta tuen lopullinen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus selviää vasta tukijakson jälkeen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole realistista olettaa, että palkkatuella saavutettaisiin suuria pysyviä vaikutuksia nettotyöllisyyteen”, Karhunen kirjoitti.

Mikä sai Harakan lupaamaan vuosi sitten, että palkkatuella Suomen työllisyystilanne ratkaistaan. Tämä perustuu virheelliseen ajatukseen. Palkkatukeen liittyy tehokkuustappioita, jos osa tuetuista henkilöistä olisi työllistynyt ilman palkkatukea. Tällöin voidaan väittää, että palkkatuen kohdentaminen ei ole onnistunut oikein. Toisaalta palkkatuen mahdollisia työllisyysvaikutuksia syövät syrjäytys- ja substituutiovaikutukset. Syrjäytysvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että palkkatuettu henkilö voi viedä työpaikan henkilöltä, joka ei tarvitse palkkatukea työllistyäkseen. Substituutiovaikutuksen tapauksessa taas yritykset saattavat muuttaa työn sisältöä niin, että palkkatuetut voivat alkaa hoitamaan yrityksen muiden työntekijöiden työtehtäviä ja näin jarruttaa muiden kuin palkkatuettujen työllisyyden kasvua. Linkosuon leipomon toimitusjohtaja Timo Jänne sanoikin, että ”Verovaroin työllistäminen on väkinäistä, tekohengitystä. Palkkatuki ei ole luontevaa työhön sitoutumista. ”

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Maksaa 70 miljoonaa euroa. Kunnilla on karvaita kokomuksia aiheesta, koska he jäivät edellisen alennusuudistuksen maksumiehiksi. Vuonna 2016 kuntien varhaiskasvatusmaksutuotto oli noin 340 milj. Hallitus teki vuonna 2018 varhaiskasvatusmaksuihin alennuksen, jonka seurauksena, kuntien oman arvion mukaan, vuonna 2018 varhaiskasvatusmaksujen tuotto on noin 227 milj. euroa, mikä on noin 113 milj. euroa vähemmän kuin ennen maksualennuksia. Maksutuottojen alennus lisää varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää. Tämä puolestaan lisää varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia kunnissa arviolta noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2018, 41 milj. euroa vuonna 2019 ja 61 milj. euroa vuonna 2020. Vuonna 2018 kunnille kompensoitiin varhaiskasvatuksen lakimuutoksista johtuvia tulojen menetyksiä +85 milj. euroa. ”Poliittinen poukkoilu ja kompensoimatta jääneet tulojen menetykset jäävät viime kädessä kuntien kustannettavaksi.” sanoi Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.

Aktiivimallin palautus. Maksaa 70 miljoonaa euroa. Hallituksen uusiterminologiassa pohjoismainen malli. Tämän aikaansaamiseksi hallitus aikoo palkata 1200 virkailijaa lisää TE-toimistoihin. Tällä saadaan toteutettua jo 13 % hankkeen työllisyystavoitteesta. Enää pitää saada 8400 työtöntä töihin. Tämä tarkoittaa sellaista vuosittaista tulosvastuuta, että jokaista uutta virkailijaa kohden pitää saada 7 työtöntä tekemään yhden tunnin töitä viikossa. Yksi tunti työtä viikossa riittää henkilön tilastoimiseen työlliseksi. Tästä hankkeesta hallitus voi olla varma, että 1200 virkamiestä työllistyy niin kauan, kun emme ole konkurssissa. Periaatteessa valtio voisi nostaa työllisyyttä palkkaamalla virastoihin vaikkapa 10 000 tai 100 000 uutta virkamiestä, jos tilanteessa piikki on lopullisesti auki.

Aktiivimallin palautus on hyvä asia. Karensseihin saadaan jotain järkevyyttä ja työttömille lisää tukea yksilöllisessä työnhaussa. Punavihreät puolueet viimeikin ovat antaneet tunnustuksen Sipilän hallituksen yritykselle lähentyä työvoimapolitiikassaan Ruotsia ja Tanskaa.

Työryhmiin haudatut ja työmarkkinajärjestöille siirretyt tehtävät. Kaikki kipeät toimenpiteet siirrettiin hallituksen pöydistä muihin pöytiin. Työmarkkinajärjestöille annettiin tehtävä etsiä yli 55-vuotiaille toimia, joilla voidaan lisätä 10 000 työllistä. Lopputulos on ennalta arvattavissa.

Olli Kärkkäinen VM:n virkamiehistöstä kertookin totuuden työpaikoista.

“Jos katsoo meidän muistioiden toimet, niin niiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on noin 14 000 – 16 000. Näiden lisäksi on muualla / aiemmin arvioituja toimia (HE 83/2019 & palkkatuki) + työmarkkinajärjestöille asetettu tavoite (jota ei voi vielä arvioida).” twiittasi Olli Kärkkäinen.

Kokonaisarvio hallituksen toimista siis -10 000 työpaikkaa omilla typerillä päätöksillä + 14 000 työpaikkaa VM:n Olli Kärkkäisen laskemana. Lopputulema on vain muutamia tuhansia työpaikkoja, jotka nekin ovat arvailun varassa.

Kolme neljästä suomalaisesta on huolissaan valtion velkaantumisesta. Keskustan puheet velkaantumisen taittamisesta ja Vanhasen esiintyminen tiukkana kamreerina on kärsinyt valtavan mahalaskun. Honkosen tulisi nyt arvioida puheenjohtajakamppailussa sanottuja sanojaan. Ovatko ne suuret puheet ja nykyiset hallituksen teot ristiriidassa. Voiko Keskusta hyvin mielin jatkaa velka-viisikon kyydissä?

5 kommenttia

  1. Hyvät keskustalaiset päättäjät, etenkin Vanhanen ja Saarikko! Mitä olette menneet tekemään? Vihreiden ja demareiden vanavedessä kurjistamaan oman maan kansalaisten elämää. Ja vielä syntymättömienkin suomalaisten elämää. Miksette lähteneet hallituksesta? Olisi ollut aika lähteä ja jättää se uppoava laiva! Kannatuslukunnekin olisivat lähteneet huimaan nousuun.

  2. Jotenkin tulee mieleen, että nyt hallitus sumuttaa ennenkaikkea itseään. Aika näennäistä näpertelyä, ainakin jos vertaa sitä käsissä olevaan tilanteeseen…
    Tilannekuvaa ainakin itselle on tuonut : http://www.romahdusteoria.blogspot.com
    joka piirtää aika karua kuvaa Suomesta ja Euroopasta, nyt ei näpertely auta, jos kirjoittajaa uskoo…

  3. Tuottamatonta työtä tekevät, suojatyöpaikan saavat 1200 virkamiestä vain kurjistavat taloutta

  4. Kun niitä virkamiehiä riittää, kuka mahtaa hallita mitä terveydelle erittäin haitallisissa 5G verkoissa tapahtuu? 5G ei Suomesa tarvinnut terveysvaikutusten testausta, vaikka Japani perui jo valmiiksi ja tiheäksi rakennetun 5G verkkonsa avauksen pysyvästi terveysvaikutusten testitulosten pohjalta! Nyt kuuluisia Japanilainen lehti- ja tiedustelumies varoittaa globalistien suunnittelevan massamurhaa 5G:llä lokakuussa:
    https://prepareforchange.net/2020/09/18/benjamin-fulford-letters-worldwide-5g-genocide-starting-in-october/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *