Suomi etsii lääkkeitä syntyvyyden saamiseksi nousuun. Tilastojen mukaan viimeinen lapsi syntyy Suomessa reilun 40 vuoden päästä. Tällä on suuri vaikutus muihinkin asioihin kuin eläkkeisiin. Jos peruskouluissa on 10- 15 vuoden sisällä 100 000 lasta vähemmän kuin nyt niin siinä ei montaa päiväkotia ja koulua tarvitse remontoida, eikä uusia tehdä. Päivähoidon hoitajapula ratkeaa itsestään ja opettajiakin joudutaan irtisanomaan. Muuttovoitoisia alueita Suomessa ei ole tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun alueen ulkopuolella.

Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Tilastokeskus julkaisi maanantaina tuoreimman väestöennusteensa, jonka mukaan suomalaisten syntyvyys vähenee vielä vuosi sitten ennakoitua huomattavasti nopeammin. Tähän syitä on etsitty monestakin eri asiasta.

Perhebaromentrin mukaan lapsettomuutta tai korkeintaan yhtä lasta ihanteenaan pitävien osuus on tuoreimpien tietojen mukaan kohonnut vuosien 2001–2007 noin 7–15 prosentista lähes 25 prosenttiin vuonna 2015. Muutos on erityisen suuri lapsettomuutta ihanteenaan pitävien osuudessa: Aikaisemmissa kyselyissä on lapsettomuutta ihanteenaan pitävien osuus ollut Suomessa noin 2–4 prosentin luokkaa, mutta vuoden 2015 Perhebarometrin mukaan lähes 15 prosenttia pitää ihanteenaan lapsettomuutta.

Syntyvyyden laskemisen taustalla on hyvin pitkälti kulttuurilliset tekijät. Perhebarometrin mukaan nuoret eivät sitoudu parisuhteisiin eikä lapsia haluta. Väki muuttaa kaupunkeihin ja luontaiset verkostot eivät ole auttamassa vaikkapa lastenhoidossa. Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa jonkin verran mutta pelkkiä tukia lisäämällä ei syntyvyyttä saada palautettua 10 vuoden takaiseen, koska tuet olivat jo silloin pitkälti samalla tasolla kuin nykyäänkin.

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia sen sijaan naisilla enemmän kuin miehillä, nuorista naisista 23 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia piti tätä syytä hyvin tärkeänä sille, ettei lapsenhankintaa harkittu. Vaikka toimeentuloon tai työn epävarmuuteen liittyvät perustelut nousivat selvästi esiin nuorilla, vain harva (5 %) perusteli päätöstään yhteiskunnan tuen riittämättömyydellä.

Mikä kulttuurissa on muuttunut kymmenessä vuodessa? Sanomalehdet ovat palkanneet toimittajiksi erityisiä ilmastokirjeenvaihtajia, joiden pääasiallisena tehtävänä on esitellä mitä hurjimpia ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia ja katastrofeja. Nuorille esitellään ilmastoahdistusta potevia naisia, joiden vapaaehtoinen lapsettomuus johtuu ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pelosta. Lapsettomuutta markkinoidaan ympäristöystävällisenä valintana. Väitetään että lapsiluvun vähentäminen yhdellä säästää keskimäärin 58,6 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Tämä on monta kertaa enemmän kuin autosta tai lentomatkailusta luopuminen tai tiukkaan kasvisruokavalioon siirtyminen.

Jos kyse on kulttuurisista tekijöistä, niin miten niihin voi vaikuttaa? Virossa lapsiperheille on osoitettu arvostusta nostamalla lapsilisiä. Viime vuonna Virossa syntyi 14 270 vauvaa, mikä on eniten seitsemään vuoteen. Syntyvyyttä ovat lisänneet lapsilisien merkittävät korotukset. Virossa yhdestä lapsesta maksettava tuki on 60 euroa kuukaudessa, ja sama summa maksetaan myös toisesta lapsesta. Kolmannesta lapsesta maksetaan 100 euroa. Tämän päälle kolmilapsiselle perheelle maksetaan monilapsisen perheen tukea 300 euroa, jolloin lapsilisän yhteissumma nousee 520 euroon. Avustukset ovat verottomia ja niitä maksetaan aina 16-vuotiaaksi asti. Jos lapset jatkavat opiskelua tämän jälkeen, maksetaan tukea aina 19 ikävuoteen saakka. Lapsilisien noston lisäksi Viron kulttuurista muutosta kuvastaa myös maan lehdistössä käyty keskustelu Viron kansan säilymisestä. Pieni kansa ei voi säilyä ilman vauvoja.

Tanskassa myönteiseen ilmapiiriin vaikutti mainostoimiston hauska kampanja ”Do it for Denmark”. Se sai aikaan yhteiskunnallisen keskustelun, mikä sai syntyvyyden nousuun. Tanskaan syntyi vuodessa jopa 1200 vauvaa enemmän.

Mielenkiintoisin esimerkki kulttuurin muuttumisesta tulee Georgiasta. Patriarkka Ilia 2 synnytti vauvabuumin. Hän lupasi henkilökohtaisesti kastaa jokaisen perheen kolmannen lapsen, joka syntyy avioliitossa olevalle pariskunnalle. Patriarkan lupauksen jälkeen syntyvyys nousi dramaattisesti 20 % yhdessä vuodessa. Vuonna 2007 syntyi 48 000 lasta ja jo vuonna 2008 syntyi 57 000 lasta. Aihetta on tieteellisesti tutkittu ja tutkijat päätyivät samaan lopputulemaan, että mikään muu sosioekonominen tekijä ei selitä näin nopeaa syntyvyyden kasvua kuin patriarkan lupauksen aiheuttama kulttuurinen muutos.

Siitä mallia myös Suomen luterilaiselle kirkolle. @ping piispa Laajasalo kastaisitko jokaisen henkilökohtaisesti jokaisen avioliitossa olevan Helsinkiläisen pariskunnan kolmannen vauvan?

Patriarkka Ilia 2 on Georgiassa kansallinen hahmo. Hänen sanoillaan on ollut valtava merkitys vauvabuumin syntyyn.

1 kommentti

  1. Sekopäinen media valtionhallinnon tuella on yksi, iso tekijä , pornokulttuuri, hedonismi yms asiat ! Tässä maassa tarvittaisiin todellisten arvojen uudelleen löytäminen ja tämän nykyisen yhä pahemmaksi käyvän itsekkyyden hylkäämistä. Siihen tarvittaisiin koko yhteiskunnan heräämistä. Mitkään pelkät eurot ei auta , joskin sekin asia tulee tärkeäksi hoitaa kun arvoperustus olisi kunnossa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *