Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pekkarinen julkaisi Twitterissä 8.9.2021 katsauksen ”Suomen talouden iso kuva”, jossa vedettiin ansiokkaasti yhteen Suomen talouden keskeiset ongelmat. Ongelmat voi tiivistää siihen, että työntekijöitä ja nettomaksajia on liian vähän suhteessa julkisen talouden menoihin. Tämä näkyy jatkuvana valtion velkaantumisena, jossa Pekkarinen ennustaa tapahtuvan pysyvän käänteen pahempaan vuoden 2027 jälkeen. Ratkaisu olisi työperäinen maahanmuutto. Toinen vaihtoehto on valtion menojen sopeuttaminen kestävälle tasolle. Ja kolmas näiden yhdistelmä.

Voidaanko ajatella, että jokainen Suomeen tulija, joka työllistyy mihin tahansa työpaikkaan, purkaa kestävyysvajetta? Mielestäni ei. Henkilön vaikutus kestävyysvajeeseen riippuu hänen maksamistaan veroista sekä hänen saamistaan yhteiskunnan palveluista. Jos henkilö nauttii enemmän yhteiskunnan palveluita kuin maksaa veroja, lisää hän kestävyysvajetta.

Tilastokeskuksen mukaan vain 30 % suomalaisista kotitalouksista maksaa nettomääräisesti veroja. Seitsemännen tulokymmenyksen alapuolella kotitaloudet saavat keskimäärin enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat niitä. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Kylmä fakta on, että pieni- ja edes keskituloiset eivät pysty osallistumaan yhteiskunnan kustannuksiin aiheuttamiensa kustannusten vertaa. Siksi heitä kutsutaan nettosaajiksi. Ja Suomessa heitä on jo nyt paljon.

Työperäistä maahanmuuttoa perustellaan myös työvoimavajeella, tyyliin ”Helsingissä on vaikea löytää siivoojia”. Uskon, että yrityksillä on näille siivoojille tarvetta, mutta siivoojien palkka ja alhainen verokertymä aiheuttavat sen, että heidän maksamansa verot tuskin kattavat edes heidän asumistukiaan, joita he joutuvat nostamaan. Tämän päälle tulevat muut sosiaalipuolen palvelut ja terveydenhoito, jotka keikauttavat yhtälön julkisen talouden kannalta negatiiviseksi.

No, voidaan tietysti ajatella, että siivoojan panosta pitää tarkastella laajemmin. Jos henkilö siivoaa Supercellin lattiaa, tukee hän vientitulojen syntyä. Mutta entä jos hän siivoaa kunnan virastoa tai vielä pahempaa, hän lopettaa siivoamisen kokonaan havaittuaan, että työttömänä Suomessa tulee yhtä hyvin toimeen?

Jotta työperäisesti maahan muuttanut siivoja olisi kestävyysvajetta purkava, olisi hänen sosiaaliturvaansa koskettava. Hänen terveydenhuoltonsa pitäisi perustua työnantajan ottamaan vakuutukseen tai jättää kokonaan järjestämättä. Kuten hänen asumisensa. Työnantaja järjestäisi majoituksen tai vaihtoehtoisesti nämä siivoojat löisivät hynttyynsä yhteen ja vuokraisivat neljään pekkaan yksiön.

Yksi yhtälöön vaikuttava kysymys on, tuleeko työntekijä yksin vai tuleeko hänen perheensä mukana? Lapsia kotonsa hoitava vaimo, ehkä isoäidit? Yhtälö vaatisi, että vain työntekijä tulee. Konseptia kutsutaan siirtotyöläisyydeksi. Ja entä kun työ loppuu? Mitä sitten tapahtuu?

Voin jo kuvitella Helsingin Sanomien otsikot näiden ihmisten elämistä kertovissa artikkeleissa: ”Kahden kerroksen väkeä”, ”Suomi riistää ulkomaista työvoimaa”.

Moni toimija puhuu työperäisestä maahanmuutosta, mutta keskustelu yksityiskohdista on jäänyt vähäisemmäksi. Ennen kuin rekrytointi aloitetaan, on yksityiskohdat saatava sovittua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *