Tanskan työmarkkinamalli, jolla maa pärjää globaalissa kilpailussa on nimeltään joustoturva ( flexicurity). Tanskan mallin on syntynyt työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välisen pitkällisen vuoropuhelun seurauksena. Palkat ja työolot perustuvat kollektiivisesti neuvoteltuihin sopimuksiin, ja hallitus puuttuu niihin harvoin.

“Tanskan lähestymistapa työmarkkinauudistuksiin on innoituksen lähde monille maille, mukaan lukien Ranska. ” – Emmanuel Marcon, Ranskan presidentti.

Esimerkiksi Tanskassa ei ole laissa määrättyä minimipalkkaa. Sen sijaan suhteellisen korkeat palkat määritellään työmarkkinaosapuolten neuvottelukierrosten yhteydessä työnantajien ja ammattiliittojen välillä. Noin 67% tanskalaisista työntekijöistä on ammattiliittojen jäseniä.  Lakot ovat harvinaisia ​​Tanskassa, koska molemmat osapuolet näkevät velvollisuudekseen päästä sopimukseen, josta on hyötyä koko yhteiskunnalle.  

Tanskan mallin flexicurityn, eli joustoturvan ydin on työmarkkinoiden joustavuus. Se koostuu monesta eri elementistä. 

  1. Numerical flexibility. Työntekijä on helppoa palkata ja helppoa irtisanoa. 
  2. Working time flexibility. Työaika joustaa erittäin paljon ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta
  3. Functional flexibility. Toiminnallinen joustavuus on erittäin suurta vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Voit siirtää työntekijöitä työtehtävien välillä joustavasti ilman ammattiliittojen puuttumista. Työntekijöillä voi teettää joustavasti asioita. 
  4. Wage flexibility, Palkat joustavat ylös ja alaspäin, kun yleisitovuutta ei ole. Nimellis- ja reaalipalkat vastaavat kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

Tämä kaikki on mahdollista, koska ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on varsin hyvä, vaikkakin ansiosidonnaisella oleminen ei ole laiskottelua vaan aktiivista työnhakemista ja TE-toimistossa juoksemista. Työttömänä oleminen on tehty varsin ikäväksi ja hankalaksi. Työttömyydestä on tehty lähestulkoon kokopäivätyötä.

Mitä etuja mallissa on? Se tekee Tanskasta kovan tekijän globaalissa kilpailussa. Tanskalainen voi luottaa siihen, että jos yksi työpaikka katoaa, sen sijaan syntyy todennäköisesti toinen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tanskalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi vaihtaessaan työpaikkaa uransa edistämiseksi.

Joka vuosi noin 25% tanskalaisista, jotka työskentelevät yksityisessä teollisuudessa, vaihtaa työpaikkoja. Palkkaamisen ja irtisanomisen helppous tekee tanskalaisista työnantajista myös halukkaampia palkkaamaan ihmisiä, jotka muuten saattavat jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tanskan työmarkkinoiden menestyksen inspiroimana Euroopan komissio on lisännyt joustoturvan työllisyysstrategioihinsa. 

Suomen tulisi ottaa Tanskasta mallia. Työmarkkinapolitiikkaan ei valitettavasti ole odotettavissa suuria uudistuksia Rinteen hallituksen aikana.

1 kommentti

  1. Huomaa että tämä kirjoitus on tehty suomalaisen julkisen sektorin näkökulmasta.
    Tanskassa ei ole valtionvelkaa lainkaan koska julkinen sektorikin on ymmärtänyt vastuunsa osana yhteiskuntaa ja pitänyt”läskinsä”kurissa.
    Veroaste on pysynyt järjissään ja koko loistava vientivetoinen yritysrintama on pysynyt iskussa ja kansalla on vielä terve yhteiskunnan rakentamisen malli kotelossa.
    Meillä suomessa kunta- ja valtiosektorin vasemmistolaiset(Keskusta-sosialisti-kokoomus) sulle-mulle byrokraatikkosirkukset hukkaavat kaikki mahdolliset verovarat ja tulevien sukupolvien varat asumis-sosiaalituki-maahanmuutto, projekti ym.homekiinteistöbusineksiinsä.
    Tämä teatteri on loputon.
    Kunnat, valtio ja kansalaiset hukkuvat veroihinsa ja velkoihinsa.
    Niiden pantiksi lähtevät globalistien mieliksi ulkomaisiin veroparatiiseihin sähköverkot, vesiverkot, ydinkiinteistöt ja kaikki millä on jotain merkitystä.
    Kaiken tämän järjettömyyden jälkeen puhutaan että kansakuntamme jäljellä olevan tuottavan työntekijä-osan pitäisi joustaa vielä joustamistaan.
    Koska kunta-valtiosektori järkeistää rakenteensa joka on elänyt velaksi ja kansamme kokonaisvaltaiseksi surmaksi ja itsemurhaksi viimeiset 30-40vuotta.
    Samalla näkee miten oman kansan sosiaalipummit ja uussuomalaiset kunniakansalaiset elävät vailla työvelvoitteita.
    Tälläinen sosiaaliluukkujärjestelmä pitäisi lopettaa heti.
    Työkykyiset ihmiset elävät loisien ja varastamalla. Työvoimapulaa on joka puolella.
    Tämä olisi myös tervein tapa torpata haittamaahanmuutto. Vaikka Viro esimerkkknä.
    Suomi on koko pohjoismaiden onnettomin velkasosialistimölli.
    No onneksi pää tulee vetävän käteen.
    Kaikeksi iloksi tämä kansa ja sen päättäjät unessaan eivät tajua että Perjantai on todellakin tulossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *