Maanantaina vietettiin Suurta veropäivää, jolloin vuoden 2018 verotiedot tulivat julkisiksi. Tuo päivä palvelee pääasiallisesti sanomalehtien toimittajia helpottamalla heidän työtään uutisaiheen löytämisessä.

Lehdet täyttyvät verouutisista, joissa on lähinnä kaksi kulmaa:

  • Katsokaa, miten paljon hän ansaitsi
  • Katsokaa, miten vähän hän (julkisuuden henkilö) ansaitsi

Veropäivän uutisointi vetoaa tunteisiin. Nämä tunteet ovat lähinnä kateus ja vahingonilo. Ei kovin ylevää siis.

Mutta verotus on aina ollut kiinteä osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Verotusta on kuvattu historian varhaisimmissa teksteissä ja laskelmissa. Kun yhteiskunta järjestäytyy, aiheutuu siitä kuluja. Nuo kulut katetaan yhteiskunnan jäseniltä eri tavoilla kerätyillä maksuilla ja vastikkeilla. Nykyään verotus on eräänlaista vastikkeetonta pakkoperintää, josta päättää demokratia. Mutta verotusta tarvitaan, se on selvä. Se, mistä voidaan keskustella, on miten paljon ja millä perusteilla veroa kerätään.

Yksi verotuksen peruste on sen pohjautuminen veronmaksukykyyn. Paremman maksukyvyn omaava maksaa enemmän veroja kuin matalamman maksukyvyn omaava henkilö. Tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta. Mutta suomalaiseen verotukseen liittyy muutamia vähän tunnettuja tosiasioita:

  • Kotitalouksien tuloverona kerätty verotulo vastaa vain 29% prosentista valtion tuloista
  • Verotusta ei ole optimoitu mahdollisimman suuren verotuoton aikaansaamiseksi vaan se progression kautta aiheuttaa merkittävää toimeliaisuuden laskua yhteiskunnassa
  • Verotusta käytetään eräänlaisena punttina kilpajuoksijoiden jalassa. Mitä nopeampi juoksija, sitä painavampi puntti.

Konservatiivisuuden periaatteista löysin kolme verotusteemaan sopivaa kohtaa:

  • Ihmisille tulisi maksaa niin että he kykenevät ja haluavat suorittaa sosiaalisesti hyödyllisiä ja toivottavia tehtäviä
  • Kansalaisilla on luovuttamaton oikeus hyötyä oman rehellisen työnsä tuloksesta
  • Osaamisen hierarkiat ovat toivottavia ja niitä tulisi edistää

Usein kuulee, että verotuksen kannustavuuden lisääminen vaikuttaisi negatiivisesti hyvinvointiyhteiskuntaan. Itse uskon, että tarjoamalla ihmisille motivoivia etenemispolkuja opiskeluun ja työuraan saadaan merkittäviä hyötyjä kansantaloudelle ja sitä kautta myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Kaikki eivät kykene tekemään töitä, mutta monet voivat tehdä jotain ja jotkut voisivat tehdä nykyistä enemmän. Liian jyrkkä progressiivinen verotus aiheuttaa kaikkiin kansalaisiin vaikuttavan merkittävän kannustinloukun.

1 kommentti

  1. Kun vain nyt olisi tehokas, tavallista fiksumpi ja tienaisi enemmän, niin konservatiiviset verotusajatukset kuulostaisi houkuttelevimmilta. Tulovero on omalla kohdalla ihan ok nykyisellään. Loogista se silti omasta työstä on hyötyä enemmän noiden nopsien juoksijoiden kohdalla. Tulovero toimii nyt kateusverona. Perintö- ja lahjavero on samaa vasemmistolaista jarruttelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *