Osallistuin Ruotsin Kristillisdemokraattien puoluekokoukseen Uumajassa. Nousin laivaan Vaasassa hiukan häilyvin mielin, johtuen puolueen suuntautumisesta tietyissä kysymyksissä viimeisten vuosien aikana. En tiennyt mitä odottaa, mutta yllätyin positiivisesti Ebba Busch-Thorin puheen jälkeen. Referoin tähän blogiin muutamaa asiaa puheenjohtaja Ebban Busch Thorin puheesta, jotka vahvistivat uskoani sisarpuolueen suuntaan.

Puheessaan puheenjohtaja aloitti selventämällä sitä, miten Ruotsi on päätynyt nykyiseen absurdiin poliittisen tilanteeseen. Pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen neljä sosialistista ja liberaalia puoluetta ryhtyivät laatimaan hallitusohjelmaa yhdessä. Sen sijaan että olisi rakennettu parempi Ruotsi, vallanhimo ja Ruotsidemokraattien pelko johti ”tammikuun sopimukseen”, mikä puolestaan johti oikeistoblokin murtumiseen.

Nykyistä hallitusta vastaan ei ole kovin haastavaa tehdä oppositiopolitiikkaa. Potilasjonot ovat räjähtäneet käsiin ja kasvavat nyt kymmenettä kuukautta putkeen. Pahimmissa tilanteissa voi joutua odottamaan puoli vuotta ennen kuin saa hoitoa syöpädiagnoosin jälkeen. Hallituksen sisäiset kinastelut paistavat läpi selkeästi, kun itse valtiovarainministeri kritisoi osia omasta budjetistaan.

Yhteiskunta on menettänyt otteensa Ruotsista. Yksi pelottava esimerkki on tapaus, jossa pienten lasten isä Tukholman ulkopuolella meni väliin, kun jengi hyökkäsi naisen kimppuun vapun aattona. Hän meni rohkeasti väliin puolustamaan naista, mutta joutui itse jengin pahoinpitelyn kohteeksi, verta vuotavaksi potkusäkiksi. Vaikka paikalla oli satoja ihmisiä seuraamassa tapahtumien kulkua, kukaan heistä ei uskaltanut todistaa oikeuden edessä, pelkäen oman turvallisuudensa puolesta. Tämänkaltaiset tapahtumat hävittävät uskon oikeusvaltion toimintakykyyn.

Maahanmuuttajajengien väkivalta värittää ruotsalaista yhteiskuntaa. Ruotsi on epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Jos ei luoteta siihen, että oma turvallisuus taataan, kun todistaa oikeudessa, niin valta ei ole poliisilla eikä oikeuslaitoksella, vaan se on siirtynyt rikollisjengeille. Ne pääsevät toimimaan mielivaltaisesti.

Toinen esimerkki on Malmöstä. Se on kaupunki, jonka pitäisi olla Ruotsin potentiaalisin kasvukeskus. Nyt kaupungissa tilanne on kansallisen räjähdysturvallisuusviranomaisten mukaan verrattavissa Baskimaan terrorijärjestön ETA:an sen toiminnan aktiivisimpana aikana. Tilanne on kärjistynyt siihen pisteeseen, että lapsiperheet siirtävät kodin huonekalut niin, etteivät lapset joudu nukkua ikkunoiden lähellä, peläten räjäytyksiä kadulla.

Tilanne on melkein yhtä huolestuttava koulutoimen osalta. Viranomaisvasemmisto on moneen otteeseen pyrkinyt poistamaan opintosuunnitelmasta antiikin kreikan, Raamatun, kansallislaulun, virret ja perinteiset lasten laulut. Puheenjohtaja Ebba Busch Thor kysyikin, miten he kuvittelevat seuraavan sukupolven oppivan yhteiskuntaetiikkamme tai oikeusperinteidemme perustan? Miten he kuvittelevat, että meidän kulttuuriperinteemme saadaan välitettyä seuraaville sukupolville?

Busch Thor kehoitti kuulijoita soittamaan opetushallitukseen ja kertomaan heille, että Berliinin muuri on kaatunut, koska he ilmeisesti vaikuttavat elävän uskossa, että DDR on edelleen olemassa. Puheenjohtaja painotti myös puheessaan absurdista mustamaalauskampanjasta KD:ta vastaan. KD on taas joutunut SDP:n ja muun hallituksen kritiikin kohteeksi, koska puolue aikoo ratkaista potilasjonojen ja vanhustenhoitolaitosten ongelmat. Busch Thor vastaakin selkeästi, että vasemmisto ei omista patenttia teemoihin, joilla hyvinvointivaltiota uudistetaan. Sen sijaan vasemmiston tekee ainutlaatuiseksi heidän jatkuvat vaatimukset veronkorotuksista – ei kiinnostus hyvinvointivaltiosta.

Ebba Busch Thorin puheen kuunneltuani voin todeta kaksi asiaa. Ensimmäiseksi olen hämmästynyt Kristillisdemokraattien menestyksestä ruotsalaisessa politiikassa. He ovat todella onnistuneet rakentamaan puolueesta uskottavan oikeistolaisen puolueen, joka puolustaa konservatiivisia arvoja. Toiseksi, puolue tekee politiikkaa tosissaan. Ruotsissa he haluavat oikeasti rakentaa maan, johon kaikki voisivat luottaa.

5 kommenttia

  1. Ruotsi on liian varoittava ja läheinen esimerkki miten pieleen sosialistidemonikraatit ovat maan ajaneet ja erityisesti aivan holtittomalla maahanmuuttopolitii- kallaan. Suomessa nyt samaa medotia yrittää nykyi- nen hallitus vielä kiivaammin kuin Sipilän johdolla edellinen “unelmoiva” koaliitio. Olisi aika jo oppositiossa kahden tosissaan maan etuja ajavien puolueiden jossa kummassakin vain 2 kirjainta, yhdistää voimansa vaaliliittoon ja toimia jo sitä ennen niin, että kansalaisilla olisi edes jotain toivoa paremmasta. Realismi ei ole rasismia mutta ainakin jos sellaista sanaa kuulen itsestäni käytettävän, näitten ymmärtämättömien, tilannetajuttomien toimesta, otan sen kohteliaisuutena vastaan, kun olen edes reagoinut tilanteeseen.

  2. Turvallisuus on seuraavien Eduskuntavaalien kärkiteema.

  3. Sisäiset viholliset – globalistit – ovat onnistuneesti saaneet Ruotsin luhistumispisteeseen tavoitteensa mukaisesti. Pääosin kait sekä halpatyövoiman että rikollisten maahantuonnila. Olisi mielekiintoista jos joku tiukka haastattelija rutistaisi vastauksia Ruotsin globalismin johtajilta 300:n komiteassa j Bilderberg aktiiveina olleilta. Joskus lkunnioittamani älykkö C.B. onkin suuri pettymys globalismin huippuedustaja salaseuroista

  4. Mikään tässä kuvattu ei kuitenkaan muuta sitä, että Ebba Busch-Thor edustaa itse vasemmistolaista arvomaailmaa kannattamalla homoliittoja ja hyväksymällä abortin. Raamatusta ei enää välitetä. Siksi suuri osa Ruotsin kristityistä on luopunut tästä puolueesta. Mikä sitä enää erottaa Ruotsidemokraateista ?

    1. En kiellä koko väitettäsi Busch-Thorin arvomaailmasta ja minulla ei ole tarvetta puolustaa kaikkia Ruotsin KD:n toimia. Abortin suhteen he pyrkivät silti pitämään pragmaattisempaa lähestymistapaa ja tahtovat ennen kaikkea tehdä päätöksiä, jotka vähentäisivät aborttien määrää. Tämä on merkittävä ero arvovasemmistoon, jolle aborttien määrällä ei ole mitään merkitystä, melkein mitä enemmän sitä parempi.

      Väite, että Suuri osa Ruotsin kristityistä olisi luopuneet puolueesta ei pidä paikkansa. Mihin puoleeseen he olisivat vaihtaneet? Ruotsin KD on sen sijaan kasvanut siksi, että sekulaareja konservatiivejä on liittynyt riveihiin, varsinkin nuorisojärjestön kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *