Italian valtiontalous on jäätävässä tilanteessa. Tänä vuonna sen ennustetaan sukeltavan 10 % BKT:sta. Tämän lisäksi maalla on 2.4 triljoonan euron velkavuori hidasteena. Vanhojen ja erääntyvien velkojen uudelleenrahoittamiseen maalla menee jo nyt 400 miljardia euroa vuodessa.

Tilannetta helpottamaan EU on sopinut Next Generation Korona-jälleenrakennusrahastosta, jossa jaetaan suorina tukina ja avustuksina 750 miljardia euroa. Italia hyötyy koronarahastosta pääministeri Giuseppe Conten mukaan jopa 200 miljardia, joista suoraa tukea on 81 miljardia ja halpakorkoista lainaa yli 127 miljardia.

Suomi rahoittaa rahastoa nollakorkojen aikaan varsin heikolla hyötysuhteella, maksamme etelään kaksi euroa ja saamme takaisin yhden euron. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp) linjasi, että koronaelvytysrahastoon pitää kytkeä samanlaisia ehtoja kuin eurokriisin tukipaketteihin. Tuppuraisen mukaan niistä tukea saavan maan täytyi sitoutua laajaan ”säästö- ja uudistusohjelmaan”.

Italia on käynyt kipakkaa keskustelua EU:n komission kanssa budjettinsa alijäämäisyydestä jo ennen koronakriisiä. Maan suunnitelmissa oli EU:n budjettisäännösten vuoksi nostaa arvonlisäveroa 25 %:iin, mutta nyt kun tukirahaa on luvassa niin parlamentissa keskustellaan arvonlisäveron laskemisesta 22 %:sta alemmas. EU:n tukipaketin myötä varaa laskuun ilmeisesti olisi. ALV:n laskeminen maksaisi maalle 10 miljardia euroa.

Italia tarvitsee kiireesti rahaa rahoittaakseen Viiden tähden liikkeen muut lupaukset. Viime vuonna maassa otettiin käyttöön “perustulo” 780€/kk, ja alennettiin eläkeikää 67 vuodesta 62 vuoteen. Perustulo ei varsinaisesti ole universaali vaan kohdennettu etuus kaikkein pienituloisimmille. Ennen koronaa perustulon arvioitiin maksavan 7,8 miljardia euroa vuonna 2020 ja eläkeuudistuksen 22 miljardia euroa tulevina vuosina. Näiden rahoittamiseen tarvitaan valtavasti varoja.

Talouden näkökulmasta eläkeiän lasku tai perustulo eivät taatusti ole niitä uudistuksia, joilla Italian talous saadaan kestävälle pohjalle. Tukipaketit auttavat Italiaa vähän eteenpäin lähinnä siinä, että rakenteellisia uudistuksia ei tarvitse tehdä kun avustusrahaa ja lainarahaa on tarjolla pilvin pimein.

Suomessa sen sijaan bensa kallistui heti pumpuilla ja näin kansa maksaa enemmän. Näin vaikka tilastojen mukaan Italiassa monet verot ovat Suomea alhaisemmat ja kansalaiset keskimääräistä varakkaampia. Italiassa onkin varsin paljon hyvävaraisia ihmisiä. 1,4 miljoonaa miljonääriä. Heillä olisi mistä ottaa.

3 kommenttia

  1. Toive: Josko teksteille järkättäisiin oikoluku ennen julkaisua? Bloggaustyylisessä kirjoittamisessa toki voi näkyä persoonallinen tyyli, mutta varsinaiset kielioppi- ja kirjoitusvirheet vain suotta syövät uskottavuutta.

  2. EU:n kasvu- ja vakaussopimus ja sitä valvova komissio seisovat voimattomina vieressä katsomassa, kun jonkin maan populistihallitus toteuttaa vaalilupauksiaan.

  3. Olikos tämä nyt sitä EU:n solidaarisuutta ?
    Me siis rahoitetaan Välimeren rantavaltioiden perseilyä ?
    Näinkö tämän pitikin mennä ?
    Kuka on vastuussa tästä, siis Suomessa ?
    Alkaa meinaan oikeesti nyppimään tää EU-touhu, ei järjen hiventäkään…

Vastaa käyttäjälle Esko Nurminen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *