Kotikoulua käyvä lapsi on havainnoinut aivan oikein. Kaupassa käynnistä on kulutusyhteiskunnassa tullut melkoinen viihdemuoto. Siellä menee aikaa, jos tovikin ja yleensä runsaudessa sitä metsästää jotain tiettyä kinkkusuikaletta, tai kalkkunanrintaa ja pettyy jos juuri sitä ei ole. Virus antaa mahdollisuuden tutkistella mitä lopulta tarvitsee ja mikä on tarpeetonta. Pienen hamstrauksen jälkeen oma kulutukseni on romahtanut, eikä kauppaan tee edes mieli. Normaalioloissa tästä voisi kokea tyytyväisyyttä.

Kapitalismissa on vasemmistokriitikoiden mukaan kyse tarpeettomien tavaroiden ylijäämästä ja kestämättömästä kulutuksesta. Pääomat jakautuvat harvoille ja varallisuuserot repeävät kansalaisten keskuudessa. Voisi kuvitella, että virus palvelee siten suurempaa päämäärää, joka on planeetan pelastaminen ja ihmisten tasa-arvoistaminen. Virus iskee kuitenkin pahiten juuri sinne mistä nämä kapitalismin kriitikot saavat leipänsä.

Kulttuurikenttä menettää satojen miljoonien tulot. Suurin osa kulttuurin ammattilaisista elää pienillä tuloilla ja pyrkii tekemään sellaista taidetta, joka tuo lisäarvoa ja elämyksiä harmaaseen arkeen. Virpi Hämeen-Anttila kertoikin YLE:lle että kulttuurin koko ekosysteemi on uhattuna. Menetykset voivat olla satoja miljoonia euroja. Virpi Hämeen-Anttila kuvaakin, että kulttuurialalla vallitsee ”Talvisodan henki”. Onko globaali turbokapitalismi siis on vasemmistolaisen kriitikon paras ystävä, jonka puolesta kulttuuriala käy omaa talvisotaansa?

Tässä kohtaa on tietysti helppoa sanoa, että viruksella ei ole mitään tekemistä kapitalismin epäekologisten rakenteiden kanssa. Kulttuuriala myy vähemmän muovia ja enemmän elämyksiä kuin mikään muu ala. Ihmiset eivät voi mennä teatteriin katsomaan kapitalismia kritisoivaa esitystä tartuntavaaran takia. Virus muodostaa kysyntäshokin, jossa tiettyihin paikkoihin ei vain voi mennä. Mutta pitkäaikaisemmat vaikutukset vähentävät talouden kysyntää alentamalla kotitalousten kulutusta. Matalampi kulutus johtaa kokonaiskysynnän laskuun, mistä syystä yritykset myyvät vähemmän ja irtisanovat työntekijöitään, ja yhteiskunnalla on vähemmän kakkua jaettavana. Negatiivinen spiraali on kysyntäshokissa valmis. Tämä tietysti vaikuttaa pitkässä juoksussa kulttuurialaan, koska ihmiset ostavat ensin vessapaperia ja vasta sitten oopperalippuja.

Miten virus sitten vaikuttaa tuleviin globalisaation rakenteisiin? Skenaarioita on monia. Tornien sortumisen jälkeen vuonna 2001 varotoimia lisättiin lentokoneissa. Se vaikutti matkustamiseen. Turvatarkastukset ovat parin kymmenen vuoden aikana kiusanneet ihmisiä, mutta lopputuloksena koneita ei ole terrorististen syiden vuoksi juurikaan pudonnut. Matkustaminen tai globaalien tuotantoketjujen järjestely halvempien tuotantokustannusten maihin ei ole mitenkään vähentynyt. Kaksi vuosikymmentä 2001 – 2020 on ollut globalismin voittokulkua. Globaalisaation hidastaminen tuotannon siirroilla kotimaahan voi olla se ratkaisu, jolloin toimitusketjut eivät ole niin haavoittuvia kuin nyt. Mutta onko kyse ollut siitä, että tavaraliikenne olisi levittänyt virusta? Virus on levinnyt Suomeen eräänlaisena elintasosairautena niiden tuliaisena, joilla on ollut aikaa ja rahaa käydä Alpeilla laskettelemassa. Kiinasta liikematkustajat ovat levittäneet virusta Eurooppaan. Voisi kuvitella, että johtopäätös on siis se, että virus tulee lisäämään rajoja, vähentämään matkailua ja vetämään teollisuutta takaisin kotimaahan.

En usko mihinkään mullistavaan rakenteiden muutokseen. Globalisaatio voi hiukan hidastua, koska virus tulee lisäämään varautumista, ihmisten jatkuvaa testaamista, kansallisia turvallisuustoimia ja ennen kaikkea vastaaviin viruksiin suhtaudutaan tulevaisuudessa satakertaa suuremmalla huolella. Koronan kaltaiseen kysyntäshokkiin tulee kansainvälisesti poikkeuslain punainen nappi, joka on hyvin nopeasti käytössä. Jos vastaava virus iskee, niin sen saaneet ihmiset eristetään ja ihmisten kanssakäyminen lakkautetaan välittömästi eikä siinä miljardeja säästellä. Samoin maa jossa jokin uusi virus leviää voidaan eristää kansainvälisestä kaupasta ja liikenteestä hyvinkin nopeasti. Kansainvälisesti pitäisi painostaa Kiinaa tekemään jotain kalatoreilleen, jossa myydään kaikenlaista elävää ja kuollutta. Tähän tarvittaisiin paljon nykyistä tiukempia sääntöjä. Laboratoriot joissa tehdään kaikenlaisia kokeita, joudutaan eristämään suuremmalla huolella. Ihmisten elämä tämän kysyntäshokin jälkeen palautuu muutamassa vuodessa samanlaisiin uomiinsa kuin ennen virusta.

1 kommentti

  1. Hyvä kirjoitus Asmolta. Se, että toimintoja palautuisi takaisin kotimaahan on vain hyvä asia. Ihmisten huvittelun ja vaihtelun halu on mielestäni järjetöntä. Ymmärrän sen, että ihminen haluaa uusia vaatteita tai muita asioita omaksi ilokseen. Mutta nyt se on mennyt liiallisuuksiin. Ruoan hintaa tutkitaan, että saataisiin mahdollisimman halvalla. Ajatuksena monesti, että jäisi rahaa muuhun hauskaan.. Mutta ruoasta viljelijälle ja tuottajalle ei haluttaisi maksaa juuri mitään. Kaupat ja lähes kaikki paikat pitäisi olla auki yötä päivää. Aivan älytöntä!! Palvelupaikkojen kuten kauppojen ei pidä olla auki kuin arkipäivisin. Auki tarvitsee olla yötä/päivää vain henkeen ja terveyteen liittyvät palvelut, kuten sairaalat, terveysasemat, hälytysajot jne. Jokainen voi itse ajatella mitä ne paikat ovat. Kaikki muu on ihmisten kiusaamista ja epäjumalan palvontaa. Olen puhut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *