Vuonna 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että Suomen kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunta piti hälytyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa. Suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan suomen tai ruotsin kielen osaamista, minkä vuoksi järjestelmän tulee kannustaa jokaisen tänne tulijan hankkimaan riittävän kielitaidon.

Työpoliittisen aikakausikirjan 4/2019 laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 %. Luvun pitää olla paljon korkeampi, mikäli Suomen taloudellinen huoltosuhde paranisi merkittävästi maahanmuuton seurauksena. Laskelma haastaa miettimään keinoja, joilla nykyisten työttömien maahanmuuttajien työllisyysastetta saadaan nostettua.

Maahanmuuttajien työttömyys on tiettyjen etnisten ryhmien kohdalla erittäin korkea huolimatta pitkästä maassa oleskelusta. Suomen työttömyysturvasta 20,9 prosenttia meni Suomessa oleskeleville muun maan kansalaisille (Tiedot ovat vuodelta 2018). Tätä osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaankansalaisten osuus oli 4,7 prosenttia koko väestöstä.  Kela maksoi työttömyysturvaa 411 miljoonaa euroa, toimeentulotukea 118 miljoonaa euroa ja asumistukea 161 miljoonaa euroa, eli yhteensä 690 miljoonaa euroa Suomessa asuville ulkomaiden kansalaisille. Valtaosan saivat Irakin, Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Suuri osa sosiaaliturvasta menee EU:n ulkopuolisista maista tulleille maahanmuuttajille. Esimerkiksi Helsingin kaikista perustoimeentulotuen piirissä olevista henkilöistä vieraskielisiä oli 30 595 eli 42 prosenttia.

Asenteet työntekoa kohtaan muuttuvat työttömyyden pitkittyessä. HS uutisoi (13.11.2019) Anu Yijälän ja Tiina Luoman tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että koulutetut irakilaiset kokivat sosiaalitukien vastaanottamisen aluksi vastenmielisenä. Kun aikaa kului eikä työtä löytynyt, asenteet tukia kohtaan lievenivät. Tutkimuksen tuloksena Yijälä toteaa: ”On iso vaara, että siitä aiheutuu pidempiaikaista sosiaalituki­riippuvuutta”. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä opettaa tukiriippuvuuteen. Suomen pitää ensisijaisesti keskittyä siihen, että täällä jo asuvat saadaan työmarkkinoille sosiaaliturvan varasta.

Pohjoismainen korkea sosiaaliturvan hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää vain korkealla työllisyysasteella. On tärkeää myös kohdella eri väestöryhmiä samalla tavalla. Ruotsin pääministeri Löven lupasi ennen parlamenttivaaleja vuonna 2018, että Ruotsin toimeentulotukea tullaan jatkossa saamaan vain kielikouluttautumista vastaan. Tämä on sosiaalidemokraattien mielestä tärkeää, koska kieli on avain työmarkkinoille. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työmarkkinatukea, joten toimeentulotuki toimii pitkäaikaistyöttömien päätukimuotona. Asia on vaalit voittaneen Lövenin hallituksen valmistelussa.

Tanskassa siirrettiin vuonna 2015 maahanmuuttajat integraatiotuen (integrationsydelse) piiriin, joka on toimeentulotukea (kontanthjaelp) noin 50 % alempi tukimuoto. Tukeaan voi korottaa 195 eurolla/kk (1500 DKK) läpäisemällä Tanskan kielen kokeen. Tutkimusten mukaan tämä on vähentänyt Tanskaan tulleiden maahanmuuttajien työttömyyttä. Tanskassa on tehty lukuisia toimia, joilla parannetaan työttömien maahanmuuttajien kannustimia hakeutua työmarkkinoille.

Suomen tulisi pysyä mukana pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä, eikä eristäytyä siitä kehityksestä, jota muualla pohjoismaissa tapahtuu maahanmuuttajien integroimiseksi työmarkkinoille. Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin tukiriippuvuudesta eroon.

Perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi toimeentulotukea ei voi maahanmuuttajille puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää. Toimeentulotukea pidetään Suomessa perustuslain suojaamana etuutena, eikä edes sen indeksiin saa koskea. Näin perustuslakivaliokunta päätti tilanteessa, jossa kaikkien muiden tukimuotojen indeksit jäädytettiin Sipilän hallituksen säästötoimena. Hallitus yritti vuonna 2016 laskea maahanmuuttajien saamaa työmarkkinatukea, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi aloitteen perusteiden heppoisuuteen vedoten.

Tästä syystä kaikkien työmarkkinatukea saavien tukitaso on aluksi laskettava ja sitten nostettava niiltä joilla on riittävä kielitaito. Näin ei syrjitä ketään väestöryhmää. Kielitaidon todistaminen voisi tapahtua käytännössä esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla yleiseen kielitutkintoon eli YKI kurssien suorittamiseen. Suomen kansalaisuutta hakevan tulee osoittaa riittävän suomen tai ruotsin kielen taito suorittamalla yleisen kielitutkinnon suullisen ja kirjallisen osan vähintään taitotasolla 3. Vastaava taso vaadittaisiin työmarkkinatuen kielilisään.

Kansanedustaja Sari Essayah on jättämässä aiheesta lakialoitteen eduskunnalle kunhan eduskunta aloittaa helmikuun alussa.

1 kommentti

  1. “Tanskassa siirrettiin vuonna 2015 maahanmuuttajat integraatiotuen (integrationsydelse) piiriin, joka on toimeentulotukea (kontanthjaelp) noin 50 % alempi tukimuoto. Tukeaan voi korottaa 195 eurolla/kk (1500 DKK) läpäisemällä Tanskan kielen kokeen. Tutkimusten mukaan tämä on vähentänyt Tanskaan tulleiden maahanmuuttajien työttömyyttä.”

    – Hyödyllistä tietoa.

    Ja perustuslain jähmeys voidaan voittaa:
    “kaikkien työmarkkinatukea saavien tukitaso on aluksi laskettava ja sitten nostettava niiltä joilla on riittävä kielitaito. Näin ei syrjitä ketään väestöryhmää. ”

    – Hyvää asiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *