Nuorten naisten työllisyysaste on Suomessa Ruotsia heikompi. Syyllistä on etsitty Suomen kotihoidontuesta, joka sallii lapsen hoitamisen kolme vuotiaaksi asti. Syyllinen on väärä. Jos katsotaan asiaa siitä näkökulmasta, että kuinka monet nuoret naiset ovat työpaikoillaan, eli työssäoloastetta kuvaajat ovat lähes identtiset.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju vahvistaa, että tilastointitavat ovat maissa erilaiset. Ruotsissa perhevapaalla oleva tilastoidaan työlliseksi, jos hänellä on voimassa oleva työsuhde, Suomessa vain isyys- tai äitiysvapaalla olevat. Ruotsalaiset tilastoivat perhevapaiden käyttäjät mukaan työllisyysasteeseen, jos hänellä on voimassa oleva työsuhde, mikä nostaa työllisyysastetta, mutta Suomessa kotihoidontuen hyödyntäjät eivät kuulu työllisyysasteeseen. Suomessa työllisyysasteeseen lasketaan vain isyys- tai äitiysvapaalla olevat. Eli kun katsotaan ketä työpaikalla todellisuudessa on niin Suomessa ja Ruotsissa nuoria naisia on yhtä paljon.

Ylemmässä kuvaajassa on virallinen työllisyysasteen vertailu. Alemmassa kuvassa tarkastellaan sitä ketä työpaikoilla päivittäin oikeasti on. LÄHDE: Etla

Kotihoidontukea on leimattu turhaan syylliseksi, kun on vertailtu Ruotsia ja Suomea keskenään. Ruotsin parempi työllisyys selittyy myös sillä, että suomalaisten yli 50-vuotiaiden miesten työllisyys eroaa merkittävästi Ruotsista. Lisäksi maahanmuuttajat ovat Ruotsissa Suomea enemmän töissä mikä selittyy maan velvoittavammalla tukirakenteella. Ruotsi poisti kotihoidon tuen kokonaan vuoden 2016 alusta, koska sitä käyttivät valtaosin maahanmuuttajanaiset.

Maahanmuuttajille kotihoidontuki voi muodostua ongelmaksi siinä tapauksessa, jos saa kotihoidontuen päälle toimeentulotukea suoraan netistä. Kotihoidontuki poistaa aina kerrallaan kolmeksi vuodeksi kaiken velvoittavuuden työmarkkinoille. Toimeentulotukea saa jokaisesta lapsesta noin kolmesataa euroa lisää. Tällöin monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä on usein kannattavampaa elää toimeentulotuella, ja hankkia lapsia kolmen vuoden välein, kuin etsiytyä työmarkkinoille. Tällöin työelämästä voi olla poissa hyvin kauankin aikaa, mikä tuottaa integroitumisongelmia varsinkin naisille.

Naiset työllistyisivät usein sellaisille aloille, joilla tarvitaan parempaa suomenkielentaitoa, siksi vuosien kotona olo voi syrjäyttää erityisesti maahanmuuttajanaiset työelämästä. Kyseessä ei ole ensisijaisesti kotihoidontuen ongelma, vaan toimeentulotuen kriteereiden ongelma. Ylipäätään tulisi päästä eroon päällekkäisistä tukimuodoista ja korvata ne yhdellä tuella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *