Helsingissä olevan Malmin lentokentän tulevaisuudesta on väännetty jo pitkään, mikä kohtalo kenttää odottaa. Vastoin lukuisia vetoomuksia ja esityksiä, kaupunginvaltuusto on yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä päättänyt lopettaa Malmin lentokentän ilmailukäytössä ja muuttaa sen asuinalueeksi.

Nyt lokakuussa joukko helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja julkaisi Malmin lentokentän ilmailutoimintaa puolustavan avoimen kirjeen, joka oli osoitettu pormestari Jan Vapaavuorelle (kok) ja kaupungin virkamiehille. Kannanoton allekirjoitti yhteensä 39 kaupunginvaltuutettua tai varavaltuutettua eri puolueista.

Kannanotossa kerrotaan mm.: ”Helsinkiläiset ovat vaatineet toistuvasti joukoittain lentoaseman säilyttämistä. Kaupungin strategian mukaisen kuntalaisten kuulemisen tulee toteutua myös käytännössä eikä vain paperilla. Tilanteen ollessa näin sekava tulee kaupungin välittömästi vapauttaa yrittäjät akuutin uhan alta ja ottaa aikalisä. Lentotoiminnan mahdollistavia vuokrasopimuksia pitää jatkaa vähintään kahdella vuodella.”

Avoimen kirjeen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutetut eivät näe tarvetta Malmin lentokentän muuttamiseksi asuinalueeksi ainakaan lähitulevaisuudessa: ”Rakennusmaata Helsingissä on tarpeeksi vuosikymmeniksi, joten kiirettä Malmin asuntorakentamisen kanssa ei ole. Pitkät hallinto-oikeuskäsittelyt eivät ole kenenkään etu. Suunnitellaan nyt kunnolla eikä hätäillä”, kirjoituksen viimeisessä kappaleessa todetaan. Helsingin kaupunginvaltuutettujen lisäksi Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta ovat pitkään vedonneet mm. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Antero Laukkanen.

Hieman vetoomuksen julkistuksen jälkeen nyt marraskuun alussa tuli tieto, että viime joulukuussa jätetty kuntalaisaloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä on saavuttanut riittävän kannattajamäärän, kun aloite on kerännyt yli 22 300 helsinkiläisen allekirjoituksen. Kuntalain mukaan kuntalaiset voivat tehdä aloitteen äänestyksen järjestämisestä, jos he onnistuvat keräämään hankkeensa taakse neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista, joka Helsingissä tarkoittaa noin 22 200 ihmistä.

Kansanäänestystä ei kuitenkaan tarvitse järjestää, mikäli kaupunginvaltuuston enemmistö ei halua sitä. Valtuuston on kuitenkin pikaisesti päätettävä, järjestetäänkö kyseistä äänestystä vai ei. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää järjestää kansanäänestyksen, on kyse äänestyksestä, jossa ei suoraan päätetä mistään. Jos Malmin lentokentästä järjestetään aloitteen mukainen kansanäänestys, olisi siinä seuraavanlainen kysymys: ”Tuleeko Helsinki-Malmin lentokenttä säilyttää ilmailukäytössä? A) Kyllä B) Ei.”

Ratkaistava asia menee siis kunnallisen kansanäänestyksen jälkeen vielä aina valtuuston päätettäväksi. Kunnallisia kansanäänestyksiä on järjestetty viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Suomessa lähinnä kuntaliitoksiin liittyen, ja nämä asiat valtuustot ovat ratkaisseet useimmiten äänestystuloksen mukaisesti.

Vaikka valtuustolla on joka tapauksessa viimeinen sanavalta, mikä päätös asiassa olisi, niin Helsingin kolmen suurimman valtuustoryhmän eli Kokoomuksen, Vihreiden ja SDP:n valtuustoryhmien johdot ovat ilmoittaneet, etteivät he kannata kansanäänestyksen järjestämistä.

Miksi Kokoomuksen, Vihreiden ja SDP:n valtuustoryhmät eivät haluaisi antaa kuntalaisten kertoa demokraattisesti mielipidettään asiasta? Mitä pelätään? Sitäkö, että kuntalaisten enemmistö olisi heidän kanssa eri mieltä. Kuntalaisten ääntä tulee kuulla myös vaalien välissä. Etenkin kun Helsingin kaupungin strategian mukaisen kuntalaisten kuulemisen tulee toteutua myös käytännössä eikä vain paperilla.

1 kommentti

  1. Ei tietenkään. Mitäs se alueen veronmaksajille kuuluu? Kysehän on vain rakennusfirman ja rakennuluvan myöntäjän kahdenkeskeisestä voitonjakoasiasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *