Hattupuolue eli hatut vaikutti Ruotsin politiikassa niin sanottuna vapauden eli säätyvallan aikana 1730-luvulta vuoteen 1772. Hattupuoleen politiikkaa vastustamaan perustettiin hyvin nopeasti Myssypuolue.

Hattujen politiikka perustui Ruotsin suurvalta-aseman palauttamiseen ja suurruotsalaisuuteen Venäjän keisarikunnan ollessa heikkouden tilassa. Hattupuolueen perustaja oli kamarikollegion puheenjohtaja Daniel von Höpken.

Uneliaammiksi haukutut myssyt (alun perin ”yömyssyt”) taas kannattivat rauhanomaista rinnakkaiseloa Venäjän kanssa. Myssypuolueen organisoijana toimi suomalaissyntyinen valtiomies Arvid Horn, ja puolueella olikin paljon kannatusta Suomessa.

Suomen politiikassa on monenlaisia jakolinjoja jotka usein kulkevat myös puolueiden sisällä. Nuo jakolinjat tuovatkin mukavan mausteen puolueiden puoluekokouksiin. Usein tuo jakolinja kulminoituu puolueiden puheenjohtajien valintoihin.

Korona-epidemia on tuonut mielenkiintoisen Hattujen ja Myssyjen kaltaisen jakolinjan ihmisten suhtautumisessa kansalaisten kasvoillaan pitämiin suojaimiin. Voidaankin todeta kahden maskipuolueen olemassaolo. Kutsukaamme heitä maskien käyttöä ajaviin Maskeihin ja maskien käyttöä vastustaviin Maskittomiin.

Maskipuolue kannattaa omatoimisuutta, oman järjen käyttöä sekä aktiivisuutta maskien hankkimisessa, itse valmistamisessa ja niiden oikeaoppisessa puhdistamisessa.

Maskittomat taas haluavat odottaa ”varmaa tutkittua tietoa”, hallituksen hyväksymiä virallisia ohjeita sekä suojaimia kaikille ennen kuin niitä voi lähteä laajasti käyttämään.

Maskipuolue ymmärtää yhteiskunnan sulkutilan hinnan taloudelle ja haluaa yhteiskuntaa auki jo ennen rokotetta ilman tartuntamäärien räjähtämistä ja niiden aiheuttamaa painetta terveydenhuollolle.

Maskittomat taas eivät ole niin huolissaan koronan leviämisestä tai ainakaan mitään kansalaisten omatoimisuutta ei pidä osoittaman. Jos kansalainen tekee jotain itse hän saattaa tehdä ”väärin”.

Oman havaintoni mukaan näiden kuvitteellisten puolueiden jakolinja noudattelee hyvin pitkälle oikeisto-vasemmisto-jakolinjaa. Passiivinen viranomaistoiminnan odottelu leimaa vasemmistolaista politiikkaa kansalaisten suhteesta hallintoon. Oikeisto taas näkee kansalaisten omatoimisuuden vahvuutena, mikä näkyy selkeimmin keskusta-oikeiston suhteessa yrittäjyyteen ja työhön.

Suomea ei ole rakennettu passiivisuudella vaan aktiivisella toiminnalla sekä kyvyllä reagoida nopeasti uhkiin ja kriiseihin. Talvisodassa panssarintorjunta-aseiden puutteeseen vastattiin nopeasti improvisoiduilla panssarintorjunta-aseilla, Molotovin cocktaileilla. Tuskin mitään kovin kattavaa tutkimusta ehdittiin tehdä. Käytettiin maalaisjärkeä, saatiin idea ja ryhdyttiin tuottamaan ja käyttämään noita klassikkoaseita.

Toiveenani on, että maskipuolue konkretisoituisi jonkinlaisena porvariblokkina seuraavissa eduskuntavaaleissa, jolloin kriisin aiheuttamat vahingot saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattu. Kielteinen linja suojaimien suhteen tulee pitkittämään kriisiä tarpeettomasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *