Kuulin viikonloppuna väitteen, että maailman mahtavin maa Yhdysvallat on syntynyt vapaasta maahanmuutosta. Maahanmuutto ei siten voi olla kovin paha asia. Tilanteen mentyä ohi muistin filosofi, taloustieteen nobelisti Milton Friedmanin kuuluisan puheen maahanmuutosta. Friedman syntyi 1912 New Yorkissa. Hänen vanhempansa olivat juutalaisia maahanmuuttajia lähtöisin nykyisen Ukrainan alueella sijainneesta unkarilaisyhteisöstä. Friedman ei ole todellakaan mikään rasisti vaan hän kannattaa pientä valtiota ja yksilönvapauksia sekä vapaata liikkuvuutta.

Freidmanin pääajatuksena oli se, että vapaa markkinatalous johtaa myös yhteiskunnalliseen vapauteen. Friedman laski modernin taloustieteen perustan kiistämällä keynesläisen talouspolitiikan. Keynesläistä politiikka harjoittavat demariaatetta edustavat hallitukset aina elvyttävät taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä toiminta vaikutti lähinnä hintatasoa nostavasti, mikä kiihdyttää inflaatiota. Eri maiden inflaatiot laukkasivatkin huippulukemissa 70- ja 80-luvulla, mikä söi tavallisten kuluttajien ostovoimaa.

Toisena asiana Friedman toi keskusteluun luonnollisen työttömyysasteen NAIRU:n teorian. Hallituksien päätehtävänä olisi työllisyysasteen nostaminen sosiaaliturvaa purkamalla, veroja alentamalla ja palkkajäykkyyksiä keventämällä. Siten NAIRU-astetta saataisiin mahdollisimman alhaiselle tasolle. Teorian ytimessä ovat kannustimet. Työttömällä tulee olla kannustin työllistyä ja työnantajalle tulee olla kannattavaa palkata lisää työntekijöitä. Nämä talouden teoriat toimivat edelleen jokaisen valtionvarainministerin johtoajatuksina tai ainakin heidän virkamiehistönsä työkaluina.

Merkittävä mies siis, mutta mitä tämä yksilönvapauksien ja markkinoiden vapauden puolustaja ajatteli maahanmuutosta? Friedmanin argumentissa lähdetään liikkeelle siitä, että Yhdysvallat oli todellakin ennen vuotta 1914 täydellisen vapaa maahanmuuton suhteen. Jokainen, joka tuli laivalla New Yorkin Ellis Islandille, pääsi maahan. Oliko se hyvä vai huono idea?

” Mikä heidät toi tänne? Se oli toivo paremmasta elämästä heille ja heidän lapsilleen. Ja pääasiassa he menestyivät. Historiasta on vaikea löytää vuosisataa, jolloin niin suuri joukko ihmisiä kokee niin suuren parannuksen elämänsä olosuhteissa ja mahdollisuuksissa, kuten Yhdysvaltoihin muuttaneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. ”

”Tuskin on ketään, joka sanoo että se oli huono asia. Kaikki sanovat että se oli hyvä asia. Mutta miten nykyään? Pitäisikö meillä olla edelleen vapaa maahanmuutto? No ei, he sanovat. Me emme voi pitää vapaata maahanmuutoa tänään. Miksi? No tulisi tulva maahanmuuttajia Intiasta ja Jumala tietää vaikka mistä. Meidän elintasomme kärsisi. “

“Mikä on ero? Kuinka ihmiset voivat olla niin epäjohdonmukaisia? Miksi vapaa maahanmuutto oli hyvä asia ennen vuotta 1914 ja vapaa maahanmuutto on huono asia tänään? No, siinä mielessä vastaus on oikea. Ajatellaan, että vapaa maahanmuutto, siten kuin se oli meillä oli ennen vuotta 1914, ei ole mahdollista tänään. Miksi ei?”

“Koska on eriasia sallia vapaa työperäinen maahanmuutto. Ja on toinen asia sallia vapaa maahanmuutto sosiaaliturvalle. Ja sinulla ei voi olla molempia. Jos sinulla on hyvinvointivaltio, niin sinulla on yhteiskuntamalli, jossa jokaiselle asukkaalle luvataan tietty vähimmäistulotason tai toimeentulotason vähimmäistaso riippumatta siitä, työskenteleekö hän vai ei, tuottaako yksilö yhteiskunnalle vai ei. Niin silloin vapaa maahanmuutto on mahdoton asia. Jos meillä olisi samat olosuhteet kuin ennen 1914 kaikki hyötyisivät maahanmuutosta. “

“Jos pohditaan esimerkiksi käytännön tasolla laitonta maahanmuuttoa Meksikosta Yhdysvaltoihin. Laiton maahanmuutto Meksikosta on hyvä asia. Se on hyvä asia laittomille maahanmuuttajille. Se on hyvä asia Yhdysvalloille. Se on hyvä asia Yhdysvaltojen kansalaisille. Mutta se on hyvä vain niin kauan kuin se on laitonta. “

“Tämä on paradoksi. Jos teet siitä laillista, se ei ole enää hyvää. Miksi? Koska niin kauan kuin se on laitonta, ihmiset, jotka tulevat sisään, eivät ole oikeutettuja hyvinvointivaltion lukemattomiin etuisuuksiin tai palveluihin, joita kaadamme vasemmasta taskustamme oikeaan taskuun. Niin kauan kuin heillä ei ole oikeutta sosiaaliturvaan he työskentelevät ja he luovat työpaikkoja. He tekevät töitä, joita suurin osa tämän maan asukkaista ei halua tehdä. Ne tarjoavat työnantajille sellaisia ​​työntekijöitä, joita he eivät saa muutoin. He ovat kovia työntekijöitä, he ovat hyviä työntekijöitä ja he ovat selvästi parempia ilman sosiaaliturvaa. “

Friedman osaa provosoida puheessaan, eikä siitä ole poliittiseksi ohjelmaksi millekään puolueelle. Tuskin kenenkään äänestäjät kestäisivät jatkuvaa laitonta maahanmuuttoa. Erityisesti matalapalkkaiset ihmiset menettäisivät työnsä, jos työehtoja laajasti kierrettäisiin laittomilla työntekijöillä. Myöskään laittomien työntekijöiden turva ei ole kummoinen työnantajaansa vastaan. Nepalilaiset ravintolat nyt mainitakseni. Friedmanin paradoksi laittoman maahanmuuton hyödyistä onkin vain provo, jolla herätetään ajatuksia nykyisen sosiaaliturvan sopimattomuudesta laajamittaiseen maahanmuuttoon.

Friedmanin puheesta käyvät ilmi nykyiset ongelmat. Siirtolaisuutta on aina ollut, mutta ennen vuotta 1914 muuttaneelle tekevälle ihmiselle oli Yhdysvalloissa aina töitä ainakin suureen lamaan saakka. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta ei ole enää tilanteessa, jossa kaikki työllistyvät astuessaan laivasta maihin. Veronmaksaja maksaa sen hyvinvointitappion, mikä syntyy sosiaaliturvalle muuttaneista maahanmuuttajista.

Maahanmuuttopolitiikan onkin tällaisissa oloissa oltava varsin taloudellisiin tosiseikkoihin pohjautuvaa kuten Kanadassa. Kanada pisteyttää jokaisen tulijan. Se suosii taloudellisina maahanmuuttajina nuoria, kielitaitoisia ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Nuoria tarvitaan maahan parantamaan huoltosuhdetta, joka on kaikissa länsimaissa heikentynyt huolestuttavasti. Samaa linjaa tulisi Suomenkin noudattaa. Tällä hetkellä Suomi tutkimusten mukaan kotouttaa sosiaaliturvalle. Esimerkiksi Suomen työttömyysturvasta 20,9 prosenttia meni Suomessa oleskeleville muun maan kansalaisille, samalla kun ulkomaan kansalaisten osuus oli 4,7 prosenttia koko väestöstä.

Yhdysvallat syntyi maahanmuutosta, se on tosiasia. Mutta nykyään maahanmuuton tulee olla varsin valikoivaa, koska jokaiseen työhön vaaditaan peruskoulutus. Jos ei ole peruskoulutusta eikä kielitaitoa, niin on mahdotonta kuvitella työllistyvänsä nopeasti. Tällöin on selvää, että maahanmuuttajat jäävät nauttimaan hyvinvointiyhteiskunnan moninaisista korkeista sosiaalituista ja palveluista, vaikka kuinka haluaisivat töitä tehdä. Siksi Yhdysvallat ei käy esimerkistä, jolla voidaan puolustaa vapaata maahanmuuttoa enää tänä päivänä.

2 kommenttia

  1. Koko nykyinen järjestelmä on ison kehityksen tarpeessa. Kohtuuttoman paljon asiat nojaavat monissakin nykyisissä järjestelmissä työntekoon, vaikka ihmiselämässä on aivan varmasti huomattavasti tärkeämpiä, ja ennenkaikkea mielenkiintoisempiakin asioita. Järjestelmän yksiselitteisesti tulisi olla ehdottomasti joustavampi monenlaiseen eri suuntaan, monenlaiseen eri asiaan, ja maailmankuvaan.

  2. Where is the Cotton Fields? They maked the US.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *