Elin lapsuuteni keskisuomalaisessa maaseutumaisemassa Karstulassa. Vaikka perheeni kuului pieneen paikalliseen Helluntaiseurakuntaan, en koskaan saanut opetusta tai vaikutuksia mihinkään kansanryhmiä vastaan kiihottamiseen. Seurakunnassa kaikki olivat samanarvoisia syntisiä vailla Jumalan armoa ja uskoontulon kokemusta. Kyllä ennakkoluuloja oli, ne kohdistuivat lähinnä maallistuvaan maailmaan tai lapsia kastaviin luterilaisiin. Lopun aikojen uskottiin olevan tulossa ja ihmisiä käsiteltiin uskovina ja ei-uskovina. Ei-uskovia kohtaan oltiin kuitenkin ystävällisiä, sillä uskovaisen tuli antaa elämällään hyvä todistus Jeesuksen muuttavasta voimasta.

Osittain tästä syystä seurakunnassa keskityttiin tekemään lähetystyötä. Vaatteita vietiin Karjalaan, autolasteittain vanhoja autonrenkaita Valko-Venäjälle. Kolehdeilla muistettiin seurakuntia Thaimaassa, Keniassa ja Japanissa. Sinne maailman ääriin menivät vähävaraisten seurakuntalaisten varat. Muistan ihonvärin olleen puheenaiheena ainoastaan silloin kun isäni huolestui talviuintiin tottumattoman kenialaisen vieraamme hypättyä avantoon pää edellä. Onneksi mitään ei sattunut, mutta isä kauhisteli, että olisi ollut temppu saada musta mies hengissä jään alta tummasta vedestä. Vapaiden suuntien seurakunnassa romanit olivat tuttu näky eikä minulla ollut heitäkään kohtaan erityisiä ennakkoluuloja. Jopa seurakuntamme pastori omasi puolittain romanitaustan, mutta häntä ahkerampaa työntekijää ja pyyteetöntä ihmisten auttajaa saa hakea. Suuren osan ajasta hän vietti Ukrainan ja Valko-Venäjän Karpaateilla auttamassa romaniorpolapsia. Taitaa edelleenkin omistautua tuolle työlle – se niistä ennakkoluuloista.

Perheessämme ei ollut 90-luvun alussa televisiota, sillä television katsomisen ajateltiin altistavan  kaikenlaiselle roskalle, joka saastuttaa ihmisen. Kuitenkin vieraillessani ukin ja mummon luona sain katsoa televisiota. Erään tälläisen vierailun aikana muistan kerran, kun ukki nauroi oikein äänekkäästi. Televisiosta tuli sen aikainen suosittu hupiohjelma nimeltään Pulttibois. Parivaljakko Aake Kalliala ja Pirkka Pekka Petelius näyttelivät ohjelman sketseissä erilaisia vähemmistökarikatyyrejä, kuten mustalaisia ja saamelaisia. Sketsien sisältö kulminoitui karikatyyrien stereotyyppisiin yleistyksiin kuten työnteon välttelyyn tai alkoholin kanssa läträämiseen. Suositun ohjelman sketsit tuntuivat naurattavan ukkiani aivan hirmuisesti. Nauru tarttui. Myös oma näkökulmani maailmaan oli muuttunut.

Poikaselle Pulttibois tuntui julistavan, että Jumalan luomistyössä on jotain vikaa. Ihmiset ovat rotuunsa valettuja muotteja karikatyyreineen ja huvittavuuksineen. Vähitellen aloin hahmottamaan ympärilläni olevia ihmisiä myös etnisen alkuperän perusteella. Tuskin olin ainoa, johon ohjelmat tekivät vaikutuksen.

Vihreiden kansanedustajan Pirkka Pekka Peteliuksen tähdittämät ohjelmat kuten veli puolikuu, pulttibois ja manitpois saivat viikottain miljoonia katselijoita naureskelemaan vähemmistöille televisioiden eteen. Edelleen YLE pitää näitä ohjelmia YLE-areenan sivuilla. Ohjelmat ovat aikansa lapsia.

Nyt valtakunnansyyttäjä on linjannut, että kiihottamisessa kansanryhmää vastaan ”on kyse jatkuvasta rikoksesta, jos materiaali on edelleen luettavissa verkosta.” Materiaalin ollessa edelleen saatavissa, voidaan henkilö myös syyttäjän mukaan asettaa syytteeseen. Linjaus on varsin erikoinen useiden professoreiden, piispojen ja politiikkojen mielestä. Lisäksi tutkinnan kohdistaminen Päivi Räsäsen 15-vuotta vanhoihin teologisiin pohdintoihin sitäkin ihmeellisempi.

Näköjään on aivan hyväksyttävää välittää Yleisradion kautta Vihreiden kansanedustajan tähdittämiä televisio-ohjelmia, joissa mustamaalataan vähemmistöjen edustajia juopoiksi ja työtä vieroksuviksi, kunhan Päivi Räsänen tuomitaan. Vihreiden kansanedustaja Pirkka Pekka Petelius on luonut karikatyyrihahmojensa kautta vahvaa mielikuvaa alempiarvoisista vähemmistöistä, jotka elävät kansan parissa edelleen. Nämä asenteet näkyvät vaikkapa romanien heikompana työmarkkina-asemana. Palkinnoksi tästä työstä, hän sai paikan kansakunnan kaapin päältä.

2 kommenttia

  1. Tästä Peteliuksen ja Ylen harjoittamasta vähemmistöjen mahdollisesta rasistisesta halventamisesta pitää ehdottomasti nostaa äläkkä ja nopeasti. Onhan se aivan luokatonta, kun Yle ja Petelius ruokkivat sterotypioiden kautta ennakkoluuloja ja mahdolliseti ruokkivat rasistista toimintaa… olisiko tutkintapyynnön paikka?

  2. Valtakunnansyyttäjältä on tavallinen logiikka pahasti hukassa. Ideologiset rillit nenällä taisi maailmaa katsella ja siksi älyttömyyksiä tässä Räsäsen jutussa lipsautella.
    Nuon Peteliuksen rasistiset vitsit pitää ehdottomasti myös tutkia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *