Konservatiivinen aate on vaikeasti määriteltävissä. Liberaalissa mediassa konservatiivisuutta käsitellään kuvaamaan yleissanana kaiken uuden vastustamista tai nykyisyyden puolustamista. Luonnonsuojelua voitaisiin tässä mielessä kutsua konservatiivisuudeksi. Nykyisen luonnon säilyttämistä, kuten ilmaston lämpenemisen vastustamista ei kuitenkaan pidetä ilmastokonservatiivisuutena, vaan liberalismina. Mitä konservatiivisuudella tarkoitti ensimmäinen konservatiivi Edmud Burke?

Konservatiivisuuden isänä pidetään irlantilaisbrittiläistä valtiomiestä Edmund Burkea (1729 – 1797). Hänen mukaansa liberaalit tekevät filosofiasta politiikkaa, kun taas politiikalla ei tulisi olla ideologiaa. Konservativismi ei ole ylhäältä annettu oppirakennelma, vaan sen pohjana on pragmaattinen suhtautuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Filosofi Karl Popper kritisoi teoksessaan Avoin yhteiskunta juuri ideologisesti ohjattua politiikkaa natsismia ja kommunismia. Ideologian johtaessa politiikkaa maailmassa kuvitellaan olevan aatteellisia luonnonlakeja, joiden mukaan maailman uskotaan kehittyvän. Se pahimmillaan johtaa totalitarismiin. Burke korosti konservatismia uskona perinteeseen, käytännöllisyyteen ja orgaaniseen yhteiskuntaan. Perinteiden tulee johtaa yhteiskunnallisia uudistuksia. Päätökset tulee tehdä pragmaattiselta pohjalta.

Suurin väärinymmärrys liittyy ajatukseen, että konservatiivisuus olisi taantumuksellisuutta. Burke oli hyvin usein aikaansa edellä. Hän ennakoi orjuuden poistamista, puolusti vapaita markkinoita, katolisten tasa-arvoa Irlannissa ja vastuullista hallitusta Intiassa. Britannian parlamentaarikkona hän puhui Amerikan siirtomaasodassa Britannian sortoa vastaan.

Vuotta ennen Ranskan vallankumousta hän julkaisi kritiikkinsä liberaalien itsekästä vapauskäsitystä vastaan. Edmund Burke kirjoitti nuorelle ranskalaiselle ”sosiaalisen vapauden” määritelmän. Se ei ollut itsekästä yksilöllistä vapautta vaan yksilöä suojaavien perustuslakien rajaamaa vapautta, jota turvaavat hyvin rakennetut instituutiot. Burken vapauskäsityksessä vapaus taataan yhteisössä, jossa kukaan henkilö tai ryhmä ei voi rikkoa kenenkään muun vapautta. Henkilökohtainen vapaus on näin ollen osa valtiovallan takaamaa järjestystä.

Jos järjestystä ei ole, pääsee terrori valtaan. Ranskan vallankumouksen vapaus muuttuikin pian omiansa vastaan. Ranskan vallankumouksen hedelmät kiteytyivät Maximilien de Robespierren sanoihin: ”Ei vapautta vapauden vihollisille”. Giljontiinissa menetti moni entinen liberaali vapaustaistelija päänsä, lopulta Robespierre itse.

Kristittynä Burke tiesi ihmisen kyvykkyyden pahuuteen. Vapaus ilman viisautta ja ilman hyveellisyyttä on hulluutta ja paheista suurin. ”Liberty without wisdom and virtue, is the greatest of all evils”. Burken mukaan vapaus voi kukoistaa vain moraalisten ihmisten järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Ihmiset tarvitsevat itsehillintää ja korkeaa moraalia voidakseen toteuttaa vapausihannetta. Ihminen voi olla vapaa vain moraalisena ja hyveellisenä olentona yhteiskunnassa, jossa hänelle taataan turvallisuus ja koskemattomuus.

Burkelainen konservatiivisuuskäsitys on 1700-luvulta lähtien vaikuttanut modernin länsimaisen yhteiskunnan syntyyn. Suomalaiseen yhteiskuntaan nämä ajatukset ovat vaikuttaneet suomalaisuuden isän filosofi Snellmanin kautta. Sivistys historiallisena prosessina johtaa pakon kautta vapauteen. Lapsen kasvatus, isännän suhde palvelijaan, hallitsijan suhde alamaiseen, vahvemman kansakunnan suhde heikompaan, kaikki nämä ovat pakkoa, joka kasvattaa vapauteen. Sivistys on portti vapauteen.

Konservatiivisuus ammentaa käyttövoimansa sekä perinteestä että tieteestä. Se uskoo ihmisen klassisiin vapauksiin ja pitää vahvaa järjestysvaltaa niiden turvaajana. Konservatiivisuus on myös jatkuvaa pragmaattista muutosta. Yhteiskunnassa yhteisiä asioita hoidetaan tarkasti paneutumalla eri syihin ja seurauksiin, siten että ihmisten onnellisuus maksimoidaan. Jokainen vieraan ideologian synnyttämä arkijärjen vastainen “hömpötys” tulee arvioida tarkoin ja hylätä tarvittaessa.

1 kommentti

  1. “Ideologian johtaessa politiikkaa maailmassa kuvitellaan olevan aatteellisia luonnonlakeja, joiden mukaan maailman uskotaan kehittyvän. Se pahimmillaan johtaa totalitarismiin”

    Tämä oli osuvasti sanottu, tätähän sitä nähdään nyky-suomessamme joka päivä yhä enemmän tuon uskomuksen tuloksena. Melkoinen harha!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *